Miten rohkaista rutinoitunutta ja mukavuudenhaluista liikkujaa?

Piirretty kuva vaaleasta, lyhythiuksisesta naisesta pinkissä paidassa. Infograafikuvassa tekstinä otsikko Rutinoitunut ja mukavuudenhaluinen liikkuja sekä nostot:

Arjen tukipalveluita käyttävien, vähän liikkuvien asiakkaiden sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa on yhdessä luotu kuusi erilaista liikkujapersoonaa avuksi liikuntamotivaation löytämiseen. Tutustu persooniin ja hyödynnä niitä etsiessäsi keinoja kannustaa asiakkaita tai vaikka itseäsi liikkumaan innostavalla tavalla.

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022) edistettiin vähän liikkuvien ja erilaisia arjen tuen palveluita tarvitsevien aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista yhdessä heidän kanssaan.

Yhdeksi merkittäväksi hankkeen tulokseksi muodostui kohderyhmää kuvaavat kuusi liikkujapersoonaa, joista pureudumme tässä blogisarjassa yhteen kerrallaan.

Seuraavaksi tarkastelemme rutinoitunutta ja mukavuudenhaluista liikkujaa.

Mukavuus voittaa suoritukset

”Tuttu lenkki on helppo ja turvallinen.”

”Arjen pitää olla sujuvaa.”

”Uudet asiat ovat haastavia.”

Rutinoitunut ja mukavuudenhaluinen liikkuja kokee saavansa turvaa ja mielihyvää tutuista asioita ja rutiineista. Kaikenlainen helppous korostuu myös liikkumisessa, jossa riskit jätetään ottamatta ja mukavuus voittaa suoritukset. Terveyden kannalta suositeltu liikkumisen määrä ja intensiteetti jäävät yleensä vähäisiksi.

Liikkeen lisäämisessä kannattaa edetä vähän kerrallaan.

Tällainen liikkuja kaipaa erityisesti tietoa ja perusteluja siitä, miksi liikkumisen lisääminen olisi hänen kannaltaan tärkeää, sekä vinkkejä ja tukea uusien vaihtoehtojen kokeilemiseen.

Arjessa olevien rutiinien ja turvallisten elementtien yhdistäminen uuden opetteluun helpottaa prosessia, ja liikkeen lisäämisessä kannattaa edetä vähän kerrallaan.

Rohkeutta tietoa lisäämällä

Jos liikkuu vähän, saattaa olla epätietoisuutta siitä, millaisia vaikutuksia liikunnalla ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä voi omaan olotilaan ja elimistöön olla.

Liikkumisen jälkeen yllättäen kipeytyneet lihakset voivat säikäyttää, hengästyminen ja hikoilu eivät tunnu mukavalta tai ”ne kuuluisat” endorfiinit jäivät saamatta. Kaikki tämä voi aiheuttaa epämiellyttävän olon ja estää liikkumasta tai edes kokeilemasta.

Tietoa jakamalla voidaan rohkaista liikkumiskokeilujen pariin.

Keskustelemalla, lisäämällä tietoa ja jakamalla kokemuksia liikunnan vaikutuksista, niin liikkuessa kuin sen jälkeenkin, pystytään madaltamaan ennakkoluulojen kynnyksiä. Tietoa jakamalla voidaan myös rohkaista liikkumiskokeilujen pariin, joiden kautta liikkuja itse saa kokemuksia ja tietoa siitä, millainen liikkuminen tai vaikka uusi laji sopii juuri hänelle.

Esimerkki: Jutta, 21

”Mulla on käynyt sillä lailla, että kuntosaliharrastus jäi, kun sali oli liian kaukana. Sitten tuli masennus ja aloin lihomaan, niin kynnys kasvoi vaan. Mieluummin olen kotona ja käyn koiran kanssa tutuilla lenkillä. Uusi sali olis lähempänä, mutta paikka ei ole tuttu. Ymmärrän kyllä, että rohkeasti vain pitäisi mennä tutustumaan, mutta ei se niin helppoa ole.”

OTA LIIKKUJAPERSOONAT AVUKSI ARKILIIKUNNAN LISÄÄMISEEN!


Liikkujapersoonat-infograafi

Näitä liikkujapersoonia voi käyttää apuna pohdittaessa, millaisia liikkujia ollaan, mistä tykätään ja millaista tukea liikkumiseen mahdollisesti tarvitaan.

Liikkujapersoonat auttavat ymmärtämään erilaisia liikkujia ja liikkumisen tapoja, ja niiden kautta voi oivaltaa myös liikkumisen merkityksen.

Arjen tuen palveluissa persoonia voi käyttää valmiina työkaluna esimerkiksi liikkumaan motivoimisessa tai vaikka terveys- tai liikuntaneuvonnassa, kun pohditaan asiakkaan kokonaistilannetta ja liikkumisen mahdollisuuksia.


Syksyllä 2023 alkaneessa blogisarjassamme pureudumme tarkemmin kuuteen tukipalvelun asiakkaiden näkökulmasta luotuun liikkujapersoonaan sekä lisäksi palveluiden työntekijän näkökulmasta parhaillaan Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa luotaviin persooniin. Seuraa sarjaa täällä!


Lue lisää: