Sote-ammattilainen: Minkälainen liikkujapersoona sinä olet?

6 piirrettyä rintakuvaa: 1) hymyilevä, peukkua näyttävä, polkkatukkainen naisoletettu 2) kädet ristissä rinnalla hymyilevä, nutturapäinen, ruskeaihoinen miesoletettu 3) iältään vaikeasti määritettävä, ei-binäärinen henkilö vakavalla ilmeellä 4) hymyilevä, tuuheatukkainen reipas miesoletettu 5) stereotyyppisen näköinen vaaleahiuksinen nuori suomalaisnainen 6) huivipäinen, ruskeaihoinen naisoletettu.

Muistatko vielä liikkujapersoonat, jotka on muodostettu kuvaamaan niitä asiakkaita, joiden kanssa arjen tuen palveluiden ammattilaiset etenkin sote-alalla työskentelevät? Nyt samanlaiset liikkujapersoonat on muodostettu sote-alan ammattilaisista itsestään, ja ne kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. Tutustu ammattilaisten liikkujapersooniin nyt alkavan blogisarjan avulla!

Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitys kannustajana ja mahdollistajana on huomattava.

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa (2022–2024) yhtenä merkittävänä tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä erilaisia ihmisiä omassa työssään tukevien ammattilaisten arjesta liikkumisen edistämisen näkökulmasta.

Hankkeen aikana on kerätty monipuolisesti tietoa niin jo alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta kuin vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen.

Aktiivisuus ja liikkuminen ovat osa sote-työtä, jonka ammattilaisella on tärkeä rooli kannustajana ja mahdollistajana.

3 työntekijäprofiilia kertovat ammattilaisten suhtautumisesta liikkumisen edistämiseen

Hankkeen tiedonkeruun aikana esiin on noussut kolme erilaista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työntekijäprofiilia: yhteistyötä tekevät ammattilaiset, kutsumusammattilaiset ja muutosvastaiset ammattilaiset. Profiilit kertovat arjen työstä ja olosuhteista sekä liikkumisen edistämisen mahdollisuuksista osana niitä.

Sote-ammattilaisten liikkujapersoonat kertovat suhtautumisesta ja mahdollisuuksista liikkumisen edistämiseen.

Näiden profiilien mukaisesti sote-ammattilaiset suhtautuvat aktiivisuuden ja liikkumisen edistämiseen kolmella eri tavalla: he joko edistävät aktiivisuutta ja liikkumista, jättävät sen huomiotta tai sulkevat sen kokonaan pois omasta työstään.

Aineiston perusteella suurin osa (50 %) tiedonkeruun piirissä olleista sote-ammattilaisista kuuluu selkeästi kutsumusammattilaisten ryhmään.

Tähän ammattilaisryhmään kuuluvat haluaisivat edistää työnsä puitteissa myös liikkumista, mutta jättävät edistämisen huomiotta, koska haluavat tehdä varsinaisen ammattitehtävänsä mukaisen työn hyvin ja kuormittuvat sekä työnsä että laajemmin elämänsä puitteissa.

Tämä heijastuu myös heidän omaan vapaa-ajan liikkumiseensa, johon kaivattaisiin enemmän aikaa ja tueksi kaveria.

 

Infograafi, jossa Suomen Paralympiakomitean logo ja otsikko ”Sote-ammattilaisten profiilit”. Kolme laatikkoa, joista jokaisen nurkassa piirretty, erilainen työntekijähahmo. Laatikko 1 (vihreä): Yhteistyötä tekeviä, valveutuneita ”muutosajureita”. Asiakaslähtöisesti suuntautunut joukko sote-ammattilaisia. Korkeammin koulutettuja tai lisäkoulutusta saaneita. Itse fyysisesti aktiivisia. Laatikko 2 (sininen): Kutsumusammattilaisia, tekevät työn hyvin. Koulutus- ja kehittämismyönteisiä, mutta ei voimavaroja. Kokevat työssään arvoristiriitaa. Ajankäytön haasteet merkittäviä. Pääosin aktiivisia ja hyötyliikkujia. Laatikko 3 (punainen): Muutosvastaisia, pitkään sote-työtä tehneitä. Vahvoja persoonia työyhteisössä, ”kokemus kuuluu”. Jo lähellä eläkeikää, matalampi koulutustaso. Oma liikunta-aktiivisuus vähäistä.

 

Työntekijäprofiilien pohjalta luodut ammattilaisten liikkujapersoonat kuvaavat sote-palveluiden työntekijöitä liikkujina

Asiakkaidensa aktiivisuuden edistämisessä ammattilaisia auttavaa Helmi-mallia kehittäessä alun perin luodut kuusi liikkujapersoonaa ovat visuaalisia kuvauksia ammattilaisten palvelemista kohderyhmistä heidän erilaisine tarpeineen, toiveineen ja kokemuksineen.

Liikkujapersoonat yhdistävät kohderyhmä- ja asiakasymmärrystiedon, ja ovat siksi sote-ammattilaisille informatiivisia, kootusti tietoa antavia kuvauksia kustakin kohderyhmästä.

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa nyt luodussa Sote-ammattilaisten liikkujapersoonat -infograafissa on toiset kuusi persoonaa, tällä kertaa kolmen eri työntekijäprofiilin kautta kuvattuna. Liikkujapersoonat syventävät ammattilaisten työntekijäprofiilien kautta saatua tietoa liikkumisen edistämisestä heidän oman aktiivisuutensa näkökulmasta.

Infograafi esittelee ammattilaisen, jolla liikunta on identiteettinä, aktiivisesti liikkuvan, hyötyliikkujan, vähän liikkuvan, rikkinäisen sekä ammattilaisen, jonka kiinnostus on kadonnut. Nämä kuusi persoonaa sijoittuvat kaikki liikkumisen edistämisen kannalta joko yhteistyötä tekevien, kutsumusammattilaisten tai muutosvastaisten ammattilaisten pääryhmien alle.


Infograafi, jossa 6 erilaista liikkujapersoonaa tietoineen rivissä, jaoteltuna kolmen pääotsakkeen alle. Otsikko 1) (vihreällä) Aktiivisuus – Edistää liikkumista, yhteistyötä tekevä, alla 1 persoona: Liikunta identiteettinä. Liikkuminen on elämäntapa, ”Liikkuminen ei ole haastavaa, vaan osa minua”. Liikkuu myös arjessa, mutta on myös tavoitteellinen harrastus. Oma aktiivisuus ja asenne peittoavat esteet ja haasteet. Edistää liikkumista omassa työssään sekä tunnistaa kehittämistarpeita. Otsikko 2) (sinisellä) Työstä johtuva kuormittuneisuus – Jättää huomiotta liikkumisen edistämisen, kutsumusammattilainen, alla 3 persoonaa: A) Aktiivinen liikkuja. Liikkuminen on luonnollinen osa elämää, ”Liikkuminen on kivaa”. Harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja myös hyötyliikkuu arjessa. Työn kuormittavuus haastaa aktiivisen liikkumisen ylläpysymisstä. Kokee arvoristiriitaa, koska ei työssään pysty edistämän muiden liikkumista. B) Hyötyliikkuja. Ruuhkavuosia elävä liikkuja, ”Ei ole aikaa liikkua niin kuin haluaisin”. Liikkuu pyöräillen ja kävellen arjessa. Kaipaisi liikkumiseen kaveria ja tarvitsee apua ajanhallintaan. Kokee, että elämässä on paljon kaikkea. C) Vähän liikkuva. Ei kokemusta itsestä liikkujana, ”Ei ole mahdollisuuksia liikkua, koska vuorotyö.” Nykyään terveyshaasteet rajoittavat liikkumista. Liikkumista tukisi kaveri ja vuorotyöhön sovitettava ryhmäliikunta. Haluaisi edistää terveyttä liikkumalla. Otsikko 3) (punaisella) Passiivisuus – Sulkee pois liikkumisen edistämisen, muutosvastainen, alla 2 persoonaa: A) Rikkinäinen. On fyysisiä rajoitteita sekä huono mielikuva itsestä liikkujana, ”Haluaisin, mutta liikkuminen tuottaa aina tuskaa”. Kokeilee aika-ajoin, mutta kipeytyy tai pelkää epäonnistuvansa. Hyötyisi terveys- ja liikuntaneuvonnasta. Ei ole vielä löytänyt omaa tapaa liikkua. B) Kiinnostus on kadonnut. On huonoja kokemuksia ja negatiivinen asenne liikkumista kohtaan, ”Ei ole kavereita eikä jaksa”. Eli liiku ja myös välttelee sitä. Kaipaisi aktivoitumiseen toisen tukea ja itselle mielekästä tekemistä. Liikkuminen ei ole osa elämää.

 

27 %

Liikkumisen edistäjille, yhteistyön ammattilaisille, aktiivisuus, liikkuminen ja toimintakykyisyys ovat tärkeitä arvoja niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työssäkin. Aktiivisuus on heitä yhtenäisesti kuvaava käsite.

50 %

Kutsumusammattilaiset, jotka jättävät aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen huomiotta omassa työssään, suhtautuvat pääosin myönteisesti liikkumiseen ja ovat myös aktiivisia ja hyötyliikkujia. Heitä kuitenkin vahvasti yhdistävä tekijä on työstä johtuva kuormittuneisuus.

23 %

Muutosvastaisilla ammattilaisilla on itsellään huonoja kokemuksia sekä liikkumisesta että muutosten eteenpäin viemisestä. Heidän liikunta-aktiivisuuttaan rajoittaa mm. fyysiset vaivat, ja yleisesti liikkumista kuvaa käsite on passiivisuus.

 

Nyt alkavassa blogisarjassa pureudumme syvemmin kuhunkin sote-ammattilaisen liikkujapersoonaan ja persoonan mahdollisuuksiin edistää aktiivisuutta ja liikkumista omassa työyhteisössään. Ota blogimme seurantaan!

 

Lue aiempi Aktiivisuutta läpi arjen -blogisarja arjen tukipalveluiden asiakkaiden liikkujapersoonista


Apua liikumisen edistämiseen vähän liikkuvien ihmisryhmien keskuudessa:

Lataa maksuton Helmi-mallin käsikirja

 

Tutustu hankeeseen

 

Katariina Jauhiainen on fysioterapeutti, tulkki ja palvelumuotoilija. Hän vetää Suomen Paralympiakomiteassa vuonna 2024 päättyvää Aktiivisuutta läpi arjen -hanketta, jossa jalkautetaan palvelumuotoiluun perustuvaa Helmi-mallia niin sote-alan työntekijöiden  toimintaan ja koulutukseen kuin mahdollisimman laaja-alaisesti hyödynnettäväksi myös kuntoutuksen ja liikunnan aloilla. 

Soveltavan liikunnan kehittäjänä Katariina haluaa edistää ihmislähtöisyyttä, positiivisuutta, yhteistyötä, osallisuutta ja kokonaisvaltaisuutta: "Erityisesti vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuus ja sen ymmärtäminen liikkumisen edistämisessä ovat tärkeitä asioita."