Tarkkuussuunnistus ja uinti esittelivät kilpailujärjestelmiään Vammaisurheilun aamukahveilla

Torstaina 4. toukokuuta järjestetyillä Vammaisurheilun aamukahveilla oli teemana lajien kansalliset kilpailujärjestelmät. Alustajina toimivat tarkkuussuunnistuksesta vastaava Anna Jacobson Suunnistusliitosta ja Kati Kauhanen Uimaliitosta.

Tarkkuussuunnistus on alun perin vammaisille henkilöille suunniteltu suunnistusmuoto, jossa suoritetaan päättely- ja kartanlukutehtäviä rastipisteillä, jotka sijaitsevat hyväpohjaisten kulku-urien varrella. Tehtäväpisteillä kilpailijan pitää päätellä, mikä 2–5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja määritteillä tarkennettua rastia.

Kansainvälisellä tasolla tarkkuussuunnistuksessa on erikseen kaikille avoin sarja ja paralympiasarja. Vuoden 2016 MM-kilpailuissa Ruotsissa Kari Pinolan, Tuomo Markelinin ja Pekka Sepän muodostama Suomen joukkue voitti paralympiasarjan viestipronssia.

Kotimaisissa tarkkuussuunnistuskilpailuissa kaikki kilpailijat ovat samassa sarjassa. Anna Jacobson arvelee tarkkuussuunnistuksen harrastajia löytyvän Suomesta satakunta. Kilpailuissa osallistujia on yleensä kolmisenkymmentä. Harrastajista vammaisia henkilöitä on parikymmentä ja heistä pyörätuolilaisia kourallinen.

– Ongelmana on, että kun joku kiinnostuu lajista ja kysyy, milloin sitä voisi päästä kokeilemaan, voi vastaus olla, että neljän kuukauden päästä Kokemäellä, Jacobson sanoi.

Tarkkuussuunnistus vaatii aina oman ratansa, joten sitä ei pääse hirveästi kokeilemaan muuten kuin kisojen yhteydessä. Kisakalenterista löytyy kyllä hyvin tapahtumia, mutta uusien harrastajien haalimiseksi niitä saisi olla vielä enemmän.

– Meillä ei ole mitään tiukkoja ylöskirjoitettuja vaatimuksia kisajärjestäjille tarkkuussuunnistuksen osalta, mutta silti seurat usein kokevat tarkkuussuunnistuskisan järjestämisen liian vaativaksi. Yritämmekin entisestään laskea vaatimustasoa ja tarjota apupalveluja esimerkiksi karttojen piirtämiseen, Jacobson totesi.

Esteettömyysasioista ei kuitenkaan ole varaa tinkiä.

– Kaikki kilpailut pitää järjestää täysin pyörätuolilaisten ehdoilla. Vastikään olin kisoissa, joissa oli hyvä rata ja kartat, mutta vessaan oli rappuset, Jacobson sanoi.

Uinnissa kisajärjestelmäintegraatio on pitkällä

Uinnissa vammaisuinnin integroiminen osaksi yleistä kilpailujärjestelmää on edistyksellisintä suomalaisessa urheilussa. Kilpailukalenterista löytyy helposti parikymmentä kisaa, joissa on vammaisuintilähtöjä.

– Ja kaikkiin muihinkin kilpailukalenterin kisoihin voivat vammaisuimarit osallistua, kunhan informoivat etukäteen kisajärjestäjiä erityistarpeistaan, Uimaliiton Kati Kauhanen kertoi.

Kauhasen työuran ehdoton merkkipaalu on vammaisuinnin mukaan saaminen yleisiin SM-kilpailuihin. Vuoden 2011 lyhyen radan SM-uinneista saakka SM-kisoissa on ollut mukana vammaisuintilähtöjä ja vammaisuimarit saavat seurapisteitä saavutuksistaan siinä missä vammattomatkin – asia, joka on aiheuttanut parranpärinää joissain uimaseuroissa.

– Näen sen porkkanana uimaseuroille, että ryhtykää järjestämään vammaisuintitoimintaa, niin voitte saada lisää seurapisteitä, Kauhanen totesi.

Osaa vammaisuimareista ja heidän tukijoukoistaan on puolestaan harmittanut omien SM-kisojen menettäminen sekä se, ettei mitaleja jaeta enää jokaisessa 14 luokassa, vaan kunkin lajin parhaat katsotaan pistetaulukon perusteella siten, että kaikkien luokkien uimarit uivat toisiaan vastaan. Pistetaulukossa uitua aikaa verrataan oman luokan maailmanennätykseen.

Kauhasen mukaan pelkästään vammaisuimareille suunnattujen SM-kisojen järjestäjiä oli hyvin vaikea löytää, koska esimerkiksi 80 uimarin kisojen järjestäminen ei ollut seuroille taloudellisesti kannattavaa. Nyt kalenterissa on valtavasti kilpailumahdollisuuksia alkaen Espoonlahden uintien ja Junior Games -kisojen kaltaisista matalan kynnyksen kisoista ja päättyen SM-kisoihin sekä GP-sarjan kisoihin, joissa porkkanana ovat rahapalkinnot.

– Kaiken kaikkiaan tämä on mennyt älyttömän hyvin. Vammaisuintilähtöjä on SM-kisoissa tasaisesti muiden lähtöjen seassa ja yleisö kannustaa heitä siinä missä muitakin, Kauhanen sanoi.

Vammaisurheilun aamukahvit ovat Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n ja Suomen Paralympiakomitean järjestämiä tilaisuuksia, joissa lajiliittojen edustajia ja muista asiasta kiinnostuneita kutsutaan keskustelemaan erilaisista vammaisurheilun ja -liikunnan teemoista. Vammaisurheilun aamukahvit jatkuvat taas syksyllä.

Lisätiedot Vammaisurheilun aamukahveista: VAU, Piia Korpi, puh. 044 767 1368, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.