Pariisin paralympiajoukkue täydentyi viidellä urheilijalla

Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön esityksen toisista urheilijavalinnoista Pariisin kesäparalympialaisiin. Suomen joukkueeseen nimettiin ratsastajat Katja Karjalainen, Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi, jousiampuja Jean-Pierre Antonios sekä pöytätenniksenpelaaja Aino Tapola.

Suomen paralympiajoukkuetta nyt täydentämään valituista urheilijoista ratsastajat Laura Kangasniemi ja Jonna Aaltonen ovat paralympialaisissa ensikertalaisia. Ratsastajista Karjalainen sekä jousiampuja Jean-Pierre Antonios taas kilpailevat molemmat Pariisissa jo viidensissä paralympialaisissaan.

Karjalaisen tähän mennessä kirkkaimpana saavutuksena komeilee Lontoossa 2012 voitettu paralympiahopea. Antonioksen toistaiseksi paras paralympiasijoitus tuli debyyttikisoista Ateenasta 2004, jolloin hän sijoittui viidenneksi.

Pöytätenniksenpelaaja Aino Tapola puolestaan avasi oman paralympiauransa edellisissä, Tokion 2020 kesäparalympialaisissa, joissa hänen kaksinpelinsä päättyivät alkulohkon kolmanteen sijaan yhdistetyssä 1–2-luokkien turnauksessa.

- On hienoa, että pystyimme tässä vaiheessa valitsemaan 5 uutta urheilijaa Pariisin paralympialaisiin. Mieltäni lämmittävät erityisesti ratsastajat, jotka voivat ensimmäistä kertaa osallistua myös parakouluratsastuksen joukkuekilpailuun, sanoo Suomen joukkueenjohtaja Kimmo Mustonen.

Kesäparalympialaiset käydään Pariisissa 28.8.–8.9.2024. Suomen joukkuetta täydennetään uusilla urheilijavalinnoilla kevään ja kesän aikana. Suomen joukkueen tavoite kisoista on kuusi mitalia.

Nyt tehtyjen nimitysten myötä joukkueeseen on tähän mennessä valittu yhteensä 13 urheilijaa: Aaltosen, Karjalaisen, Kangasniemen, Antonioksen ja Tapolan lisäksi yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Amanda Kotaja, Toni Piispanen, Marjaana Heikkinen, Teijo Kööpikkä ja Iida Lounela sekä jousiampuja Jere Forsberg ja pyöräilijä Teppo Polvi.

Jonna Aaltonen on tehnyt nopean nousun pararatsastuksen kansainvälisille kentille

10-vuotiaana kilparatsastuksen aloittaneella Jonna Aaltosella on takanaan pitkä ura vammattomana kouluratsastajana ja valmentajana. Pararatsastuksen parissa 45-vuotias hausjärveläinen on kuitenkin vielä tuore kasvo.

Aaltoselle kehittyi vuonna 2021 koronarokotuksen seurauksena selkäydintulehdus, joka jätti vaurioita keskushermostoon. Vauriot ja niiden aiheuttamat MS-taudin kaltaiset oireet – haasteet oikean puolen raajojen käytössä, hermokivut ja nopeampi väsyminen – paljastuivat lopulta pysyviksi, ja ratsastaja oli elämänmuutoksen edessä.

Pelko ratsastuksen loppumisesta vaihtui pian urheilu-uran uuteen alkuun, kun valmentaja Janne Bergh ja pararatsastuksen kovatasoisen lievimmin vammautuneiden V-ryhmän haastavat ohjelmat houkuttelivat Aaltosen kokeilemaan lajiaan parapuolella.

Alkuvuodesta 2023 hän sai luokituksen V-ryhmään ja aloitti ensimmäisen kilpakautensa pararatsastajana. Kunnianhimoista ratsastajaa on alusta asti motivoinut mahdollisuus kilpailla juuri paralympialaisissa, mutta tavoitteen saavuttaminen jo ensimmäisen kauden päätteeksi hämmästyttää urheilijaa itseäänkin:

- Uskomattomalta tuntuu, kaikki on edennyt niin nopeasti. Kun sairastuin, vastasin Hevosurheilu-lehden haastattelussa, että paralympialaiset voisivat olla plan B, mutta tuolloin en vielä tiennyt saanko edes paraluokitusta, ja ajatus tuntui tosi kaukaiselta.

Aaltonen ylsi kauden 2023 aikana 15. sijalle Saksan EM-kilpailuissa ja neljännelle sijalle Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Norjassa. Hän kertoo kauden olleen kaiken uuden edessä upea mutta raskas.

- Muutaman stipendin ja rahankeräyksen sekä parin yksityishenkilön avustuksella saatiin kilpailukausi tehtyä, vaikka jouduin myös ottamaan pankista lainaa kuluihin.  Samalla oli jaksettava tehdä töitä kilpailuiden välissä – talvi menikin sen jälkeen lähinnä toipuessa. Silti koen, että kausi antoi enemmän kuin otti.

Ratsukon toiseksi osapuoleksi Pariisiin lähtee ykkösvaihtoehtona Aaltosen itse kansainväliselle tasolle kouluttama 9-vuotias SWB-ruuna Laxton For U, lempinimeltään ”Lohis”. Kun uusi kisakausi starttaa nyt huhtikuussa, ensimmäisenä Aaltosen ja Laxtonin kalenterissa ovat hallimestaruuskisat kotimaassa, ja sen jälkeen ennen Pariisia vielä kansainväliset pararatsastuskilpailut kesäkuussa Saksassa ja Hollannissa sekä heinäkuussa toistamiseen Hollannissa.

Aaltosen elämä on rakentunut hevosten ympärille muutenkin kuin oman kilpauran osalta: ensin hevosalan opiskelijana ja myöhemmin alan työtehtävissä ja yrittäjänä niin Suomessa kuin Hollannissa. Omaa talliakin vuosikymmenen verran pyörittänyt Aaltonen työskentelee nykyisin Erkylän tallin toimitusjohtajana Hausjärvellä.

Aaltosen henkilökohtaisena valmentajana toimii edelleen Janne Bergh, joka on myös Suomen pararatsastajien maajoukkuevalmentaja.

Laura Kangasniemi lunastaa lupaukset siirtyessään tulevaisuuden tähtien joukosta paralympiaurheilijoiden kaartiin

24-vuotiaan Laura Kangasniemen monivuotinen unelma paralympialaisissa kilpailemisesta täyttyy loppukesästä Versaillesin hulppealla kouluratsastusareenalla, jolla Pariisin paralympialaisten ratsastuskilpailut käydään.

Debyyttipaikka paralympialaisiin varmistui nykyisin Tuusulassa asuvalle urheilijalle maaliskussa myönnetyn villin kortin myötä, ja merkitsee nuorelle ratsastajalle paljon.

- On super hyvät fiilikset, että paikka on oikeasti taskussa. Vaikka en kyllä tiedä olenko vielä oikeasti tajunnutkaan, että Pariisiin tosiaan ollaan nyt lähdössä. Varmaankin se iskee tajuntaan viimeistään sitten, kun kisa-aika lähestyy ja aletaan konkreettisesti valmistautua paikkailuun, Kangasniemi kertoo tunnelmistaan.

Alkujaan esteratsastajana kilpaillut Kangasniemi loukkaantui vakavasti harjoitushypyssä vuonna 2017. Esteeltä pää edellä putoaminen aiheutti vaikean aivovamman ja halvaantumisen kropan oikealta puolelta. Pohjois-Pohjanmaan Haapavedeltä lähtöisin olevan nuoren laji vaihtui sen myötä ensin kouluratsastukseen ja sittemmin parakouluratsastukseen.

Ensimmäisen kilpailukautensa pararatsastajana Kangasniemi suoritti vuonna 2021, jolloin hänet valittiin myös Suomen Paralympiakomitean koordinoimaan Tulevaisuuden tähdet -valmennusryhmään. Kaudella 2022 hän ratsasti ensimmäisen kansainvälisen kilpailunsa pararatsastuksen kolmen tähden tasolla.

Kauden 2023 aikana Kangasniemi kilpaili ensimmäistä kertaa EM-kilpailuissa, joissa sijoittui oman hevosensa Goldprinsin eli ”Prinssin” kanssa henkilökohtaisessa kilpailussa yhdeksänneksi. Norjan PM-kilpailuissa ratsukko oli vapaaohjelmassa seitsemäs, ja sijoittui sekä joukkueen kanssa että henkilökohtaisessa ohjelmassa neljänneksi.

Paralympiadebyyttiään kohti nykyisin Tuusulassa asuva Kangasniemi valmistautuu treenaamalla mahdollisimman optimaalisesti. Ennen Pariisia hän osallistuu Prinssin kanssa vielä kesän kolmeen kansainväliseen kilpailuun Saksassa ja Hollannissa. Tavoitettaan ensimmäisten paralympialaisten osalta Kangasniemi kuvaa vielä varovaisesti:

- Pariisissakin tavoitteena on ratsastaa itselle parhain mahdollinen suoritus.

Tällä hetkellä täysipäiväisesti kilparatsastajana toimiva Kangasniemi rakentaa urheilun ympräille myös yrittäjän uraa. Laura Kangasniemi Oy:ta pyörittäessä harjoittelulta ja kilpailemiselta jäävä aika täyttyy muun muassa puhujakeikoista.

Kangasniemen lajivalmentajana toimii Siiri Kyrö, ja valmennustiimiin kuuluvat lisäksi maajoukkuevalmentaja Janne Bergh, fysiikkavalmentaja Jari Nordblom sekä psyykkinen valmentaja Erika Ruokamo.

Katja Karjalaisen pitkä paralympiaura saa jatkoa

Suomen pitkäaikainen ratsastajatähti ja Lontoon 2012 hopeamitalisti Katja Karjalainen lähtee Pariisin joukkueen mukana jo viidensiin paralympialaisiinsa.

Edellisellä kerralla Tokiossa mäntsäläläinen saapui yhteen uransa murroskohdista, kun oma hevonen Dr. Doolittle, lempinimeltään ”Toope”, kilpaili viimeistä kertaa ja jäi sen myötä eläkkeelle.

- En sanonut lopettavani Toopen eläköityessä, mutta onhan tämä uskomatonta, että löytyi ihania ihmisiä, jotka halusivat antaa kisakäyttööni hevoset, joiden kanssa pystyi Europan rankingissa vaaditut tulokset tekemään, Karjalainen sanoo.

Kaudella 2023 Karjalainen ratsasti rankingkärkeen kahdella hevosella: Tokion paralympialaisissa jo omistajansa Pia Reitin kanssa nähdyllä Supremolla eli ”Sepolla” sekä Sara Maattola-Lindholmin omistamalla Kameolla, ”Kamulla”. Ykkösvaihtoehto ratsuksi Pariisiin on tällä hetkellä Kameo.

Tänä vuonna Karjalainen on kisannut jo maneesilla kotimaassa Ypäjällä järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa. Ennen Pariisia myös Karjalainen ja Kameo nähdään ulkoareenoilla kesäkuussa Saksan ja Hollannin peräkkäisissä pararatsastuksen Grand Prix -kilpailuissa, joiden jälkeen Karjalainen treenaa ja antaa hevoselle aikaa levätä kohti paralympialaisia.

- Ajattelen aina, että pyrin kilpailuissa tekemään parhaimpani, ja tähän mennessä se on aina onnistunut. Nyt olen kuitenkin enemmän kysymysmerkkinä, en odota mitään mutta kaikkeni teen. Toivottavasti se riittää taas myös kahdeksan parhaan mukana vapaaohjelmaan pääsyyn.

Aiemmista paralympialaisista Karjalaisella on Lontoon 2012 vapaaohjelmassa saavutetun hopeamitalin ohella pistesijat kaikista suorituksistaan. Lontoossa hän ratsasti henkilökohtaisessa ohjelmassa 5. sijalle, ja sitä ennen Pekingissä 2008 ensikertalaisena henkilökohtaisessa ohjelmassa neljänneksi ja vapaaohjelmassa seitsemänneksi.

Riossa 2016 Karjalainen oli seitsemäs sekä henkilökohtaisessa että vapaaohjelmassa. Tokiosta taas tulokseksi tuli molemmissa kuudes sija. Karjalainen on voittanut urallaan lisäksi MM- ja EM-pronssia sekä useita PM-mitaleita.

Ratsastuksen Karjalainen aloitti aikoinaan jo 9-vuotiaana, ja ratsasti ensimmäiset 12 vuotta vammattomana ratsastajana. 25-vuotiaana hän sairastui vakavaan verisuonitulehdussairauteen, vaskuliittiin, josta seurasi näkö- ja liikuntakyvyn heikkeneminen. Karjalaisen oikea silmä poistettiin ja vasemman silmän näkökyky jäi vähäiseksi.

Pararatsastajana hän aloitti vuonna 1996, ja hankki ensimmäisen oman hevosensa vuonna 2000. Sen jälkeen, kun pararatsastuksen uusi luokitusjako ryhmiin I–V astui voimaan vuonna 2017, Karjalainen on kilpaillut vaikeavammaisimpien ryhmässä I.

Suomessa Kirvunkylän Ratsastajia edustavaa Karjalaista valmentaa Kameon kanssa Sara Maattola-Lindholm sekä pararatsastuksen maajoukkuevalmentajana toimiva Janne Bergh.

Jean-Pierre Antonios palaa tavoittelemaan jousiammunnan W1-luokan kärkeä

Toinen pitkän linjan kansainvälinen menestyjä, parajousiammunnan moninkertainen arvokisamitalisti Jean-Pierre Antonios suuntaa Pariisiin tasan kaksi vuosikymmentä Ateenassa 2004 tapahtuneen paralympiadebyyttinsä jälkeen. Vuosikymmenten aikana väliin ovat jääneet vain edelliset, Tokion 2020 paralympialaiset.

Taljajousen W1-luokassa kilpaileva Antonios toi Suomelle toisen maapaikan Pariisin paralympialaisten jousiammuntaan viimeisessä paralympialaisten karsintaturnauksessa, Dubain Fazza Para Archery rankingturnauksessa maaliskuussa. Kyseessä oli Antoniosille kauden toistaiseksi ainoa kansainvälinen kilpailu, josta kotiintuomisena oli pronssimitali.

- Talvella harjoittelin paljon 50 metrin matkaa hallissa –aamuisin kuudelta ja iltaisin seitsemältä. Nyt keväällä ja kesällä kisaan Suomessa, ja ennen Pariisia myös EM-kilpailuissa Roomassa toukokuussa, turkulainen kertoo.

Suomen joukkueen toisena jousiampujana Pariisissa nähtävä, avoimessa taljajousiluokassa kilpaileva Lontoon 2012 kultamitalisti Jere Forsberg on korostanut menestymisen lajissaan vaativan paljon etenkin urheilijan psyykkiseltä vahvuudelta.

- Psyykkinen valmennus Turun urheiluakatemiassa on tärkeä osa valmistautumistani, myös Antonios vahvistaa.

Libanonilaistaustainen Antonios on syntynyt Kuwaitissa vuonna 1965. Suomeen hän saapui vuonna 1990 ja sai kansalaisuuden vuonna 1998. Jousiammuntaurallaan Antonios on voittanut MM-kultaa yhteensä kolmesti: vuonna 2005 henkilökohtaisen maailmanmestaruuden lisäksi myös joukkuekultaa, ja toisen henkilökohtaisen kullan vuonna 2013. Taskussa on myös EM-kultaa vuosilta 2010 ja 2014.

Palkintokaapista puuttuu kuitenkin vielä paralympiamitali. Aiemmissa paralympialaisissaan Antonios on sijoittunut Ateenassa 2004 viidenneksi, Pekingissä 2008 yhdenneksitoista, Lontoossa 2012 kuudenneksi ja Rio de Janeirossa yhdeksänneksi. Edellinen jousiammunnan W1-luokan paralympiamitali Suomella on vuodelta 1996, jolloin Martti Rantavuori voitti Atlantan kesäparalympialaisissa kultaa.

Suomalaisittain JP:ksi kutsuttu Antonios suuntaa viidensiin paralympialaisiinsa levollisen oloisena:

- Nöyrästi lähden jahtaamaan mitalia taas Pariisista.

Arcus-seuraa kotimaassa edustavan Antoniosin henkilökohtaisena valmentajana toimii Keijo Kallunki. Parajousiammunnan maajoukkuevalmennuksesta vastaa Jere Forsbergin isä Sami Forsberg.

Aino Tapola lähtee itsevarmana pöytätenniksen kultajahtiin haastavassa yhdistelmäluokassa

Helsinkiläinen Aino Tapola on tehnyt tasaisen varmaa nousua naisten parapöytätenniksen huipulle koko 2020-luvun alun. Tokiossa hänet nähtiin ensimmäisenä suomalaisena naispöytätennispelaajana paralympialaisissa. Siellä pelit kuitenkin päättyivät vielä alkulohkoon haastavassa WS1- ja WS2-luokkien yhdistetyssä turnauksessa.

Vaikeavammaisimpien pelaajien 1-luokassa pelaava Tapola voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, MM-hopean, vuonna 2022 Espanjan Granadassa, kun 1-luokan turnaus pelattiin ensi kertaa omanaan. Syksyn 2023 EM-kisoissa Englannin Sheffieldissä Tapola sai kaulaansa pronssia, vaikka kisoissa saatu vatsatauti taittoi terää otteluilta.

Vielä Pariisissa Tapola pelaa lievempivammaisia luokan 2 pelaajia vastaan, ennen kuin luokat toivottavasti erotetaan myös paralympialaisissa. Urheilijalla valmennustiimeineen on kuitenkin kirkas strategia fyysiseltä toimintakyvyltään epätasavertaisten kilpakumppanien kohtaamiseen. Tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi ovat olleet 26-vuotiaalle selviä jo pitkään:

- Kun tavoittelee kultamitalia, pitää treenata paljon. Me haetaan treenitunteja leirityksen kautta. Toisena juttuna analysoidaan vastustajia varmasti enemmän kuin he minun peliäni. Toivotaan, että saadaan sillä vähän etumatkaa. 

Tapolalla onkin edessään täyteläinen kalenteri ennen kauden huipentumista Pariisissa. Valmennustiimin kanssa kuluvaan kauteen on pyritty saamaan paljon kansainvälisiä pelejä ja treenivastuksia.

- Tämän vuoden puolella on ollut kaksi ulkomaan kisaa ja kolme on vielä tulossa ennen Pariisia, ja lisäksi kolme ulkomaan leiriä ja kotimaan leiritykset. Paljon on ohjelmaa, Tapola laskeskelee.

Tapolan henkilökohtaisena valmentajana toimii parapöytätennispelaajien päävalmentajanakin aiemmin toiminut Martti Autio. Valmennustiimissä ovat mukana myös Hannu Sihvo ja psyykkinen valmentaja Paula Arajärvi.

Tutustu urheilijoihin lisää:

Jonna Aaltosen esittely Suomen Ratsastajainliiton sivustolla

Laura Kangasniemen esittely Suomen Ratsastajainliiton sivustolla

Katja Karjalaisen esittely Suomen Ratsastajainliiton sivustolla

Jean-Pierre Antonioksen esittely Suomen Jousiampujain Liiton sivustolla

HS.fi 2022: Maailman eliittiä – Aino Tapola elää urheilijana kiinnostavaa aikaa

Matkalla Pariisiin 2024:

Kahdeksan urheilijaa nimettiin Pariisin paralympiajoukkueeseen

Kuusi mitalia tähtäimessä kesäparalympialaisista

Pariisi 2024

Kuvat: 1) Harri Kapustamäki /KIHU 2) Kati Hurme /Suomen Ratsastajainliitto 3) Hanna Heinonen /Suomen Ratsastajainliitto 4) Harri Kapustamäki /KIHU 5) Riku Valleala /KIHU 6) Harri Kapustamäki /KIHU

Lisätiedot Pariisin paralympialaisten nimityksistä:

Kimmo Mustonen
Joukkueenjohtaja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
050 566 9869