Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutus on tullut tarpeeseen – opettajat kaipaavat tukea heterogeenisten ryhmien parissa toimimiseen
Koululiikuntaa kaikille on Jyväskylän yliopiston järjestämä täydennyskoulutushanke, jota on toteutettu 2020-luvun alkuvuosina yhteistyössä lukuisten vammais- ja liikunta-alan järjestöjen kanssa. Suomen Paralympiakomitean vastuualueella hankkeessa ovat olleet lukukauden mittaisen koulutusjakson päätösseminaarit touko- ja joulukuussa.
Maksuton täydennyskoulutus on suunnattu opetustoimen työntekijöille. Tavoitteena on vastata heterogeenisten opetusryhmien parissa työskentelevien opettajien tarpeisiin. Koulutuksen aiheina ovat muun muassa liikunnanopetuksen yksilöllisten suunnitelmien tekeminen sekä oppilaiden tarkkaavuuden ja käyttäytymisen pulmat ja psyykkinen oireilu.
Kysyntää koulutukselle on ollut, kertoo hankkeesta Jyväskylän yliopistolla vastaava koulutuskoordinaattori Vilma Pikkupeura. Ilmoittautuneita on puolen vuoden mittaiseen koulutukseen ollut parhaimmillaan pari sataa, joskin osa ilmoittautuneista jättää osallistumatta tai osallistuu vain osaan koulutuskerroista.
– Liikunnan aineopettajat ovat tietysti suurin yksittäinen ryhmä, mutta paljon on myös liikuntaa opettavia luokanopettajia. Pääasiassa peruskoulun opettajia, mutta myös lukiosta ja ammattikouluistakin on ollut, ja ihan yksittäisiä varhaiskasvatuksesta ja yliopistoistakin, Pikkupeura kertoo.
Pikkupeuran mukaan suomalaisessa opettajakoulutuksessa on aika paljon painotuseroja eri oppilaitosten välillä sen suhteen, kuinka hyvät valmiudet liikunnan soveltamiseen valmistuvilla opettajilla on. Liikunnan aineopettajakoulutuksesta valmistuneilla valmiudet ovat lähtökohtaisesti paremmat kuin alaluokkien liikuntaa opettavilla luokanopettajilla, joilla liikunnan opintoja on saattanut olla vain muutaman opintopisteen verran.
Opetusryhmien heterogeenisyys näkyy korostetusti liikunnanopetuksessa. Se selittää Koululiikuntaa kaikille -täydennyskoulutuksen suuren tarpeen.
– Tosi paljon tulee sellaista viestiä, että ryhmissä on motorisesti tosi taitavia ja motivoituneita oppilaita ja sitten sellaisia, jotka vetäytyvät, eivätkä oikein suostu tekemään mitään. Keskilinjaa ei oikein tunnu olevan. Opettajat kipuilevat sen suhteen, miten saada liikuntatunneista kaikille mukavia, Pikkupeura sanoo ja lisää myös oppilaiden psyykkisten haasteiden kasvun aiheuttavan opettajille pulmia.
– Lisäksi koulutukseen osallistujien joukossa on sellaisia, joiden luokalle on esimerkiksi tulossa näkövammainen oppilas ja haetaan konkreettisia vinkkejä liikunnan soveltamiseen, hän jatkaa.
Koululiikuntaa kaikille -hankkeen viimeinen puolivuotinen käynnistyy syksyllä ja ilmoittautuminen on auki. Hanke on osunut koronaviruspandemian varjostamaan aikaan, millä on ollut osittain positiivisiakin vaikutuksia.
– Alun perin oli tarkoitus tehdä kaikki koulutuspäivät lähitoteutuksella, mutta nopeasti jouduttiin siirtymään etätoteutukseen ja sen kautta nykyiseen hybridimalliin. Koulutukseen voi osallistua etänä, tulla paikan päälle tai katsoa koulutuksen tallenne jälkikäteen, Pikkupeura sanoo.
– Toteutustavasta on tullut paljon kiitosta. Suomi on maantieteellisesti iso maa, ja tällä tavalla koulutukseen on voinut osallistua Lapin perukoiltakin.
Pikkupeura kertoo, että vaikka Koululiikuntaa kaikille -hanke päättyy vuoden 2023 loppuun, on Opetushallitukselta jo saatu rahoituspäätös siitä, että täydennyskoulutusta hieman eri konseptilla on luvassa jatkossakin.
Lisätiedot Koululiikuntaa kaikille -hankkeesta ja ilmoittautuminen syksyn täydennyskoulutukseen Jyväskylän yliopiston sivuilla
Kuva: Agni Frames
