Sote-alan ammattilaisilla valtava potentiaali edistää vähän liikkuvien ihmisten aktiivisuutta – ja vähentää siten myös oman työn kuormitusta

Suomen Paralympiakomitean vetämässä Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa on kerätty kevään 2023 aikana tietoa sote-alalla työskentelevien työntekijöiden sekä alalle opiskelevien arjesta ja ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen. Esiin nousseet kolme erilaista työntekijäprofiilia kertovat haasteista ja mahdollisuuksista, joita alalla tällä hetkellä ilmenee liikkumisen edistämisen suhteen.

Suomalaisten vähäinen liikkuminen on kansanterveydellinen pommi, joka on tunnistettu ja tunnustettu myös kevään eduskuntavaalien aikaan ja Säätytalolla edelleen hallitusneuvotteluita käyvien puolueiden puheenjohtajien joukossa.

Erityisen vähäistä arjessa liikkuminen on niiden ihmisryhmien joukossa, joille liikunnan tuomat terveyshyödyt olisivat suurimpia. Tällaisia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset ja toimintarajoitteiset henkilöt, pitkäaikaissairaat sekä vanhukset, joille omaan toimintakykyyn sovelletun liikunnan mukanaan tuoma yleiskunnon kohentuminen merkitsee paljon yleisen arjen toimintakyvyn kannalta.

Myös mielenterveyskuntoutujat hyötyvät liikunnan lisäämisestä arkeen. Parhaimmillaan liikuntaharrastukset toimivatkin fyysisen kunnon parantamisen ohella tärkeänä sosiaalisena toimintana ja vähentävät siten yksinäisyyttä.

Kuten myös vastajulkistetussa Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa todetaan, avainasemassa fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ovat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ammattilaiset. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen mukaan ammattilaiset myös itse kokevat roolinsa merkittäväksi koko väestön liikkumisen ja liikunnan edistäjinä, joskin tarvitsevansa sitä varten lisää osaamista. Koska nimenomaan arkisen liikkumisen määrä on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, ei ongelmaa pystytä ratkaisemaan pelkän liikunta-alan voimin.

Työssään sote-ammattilaiset kohtaavat päivittäin suuren joukon ihmisiä henkilökohtaisesti, ja heillä on paljon mahdollisuuksia kannustaa asiakasta liikkumaan häntä itseään innostavalla tavalla. Koska ammattilaiset kohtaavat säännöllisesti suuren osan etenkin vähän liikkuvista ihmisryhmistä, pystyvät he myös auttamaan jokaisen omalle toimintakyvylle soveltuvien liikuntamahdollisuuksien löytämisessä.

Kolme sote-ammattilaisen työntekijäprofiilia kertovat liikkumisen edistämiseen vaikuttavista taustoista ja asenteista

Suomen Paralympiakomitea on viime vuosina edistänyt ja tutkinut aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämistä arjen tukipalveluiden piirissä olevien, vähän liikkuvien ihmisryhmien arkeen vuosien 2019–2022 Hyvät muuvit -hankkeessa, jossa keskityttiin keräämään tietoa liikkujista itsestään. Tällä hetkellä pureudutaan arjen tukea tarjoavien ammattilaisten näkökulmaan kevääseen 2024 kestävässä jatkohankkeessa Aktiivisuutta läpi arjen.

Syksystä 2022 alkaen hankkeessa on jalkautettu ammattilaisia asiakkaiden aktiivisuuden edistämisessä auttavaa Helmi-mallia sote- ja liikunta-ammattilaisten työarkeen, ja aloitettu mallin pohjalta kehitettävän uuden koulutuskokonaisuuden suunnittelu osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan opintoja.

Yhtenä merkittävänä tavoitteena on lisätä ymmärrystä tukea antavien ammattilaisten arjesta, ja kevään 2023 aikana hankkeessa onkin kerätty uuden koulutuksen räätälöimiseksi monipuolisesti tietoa niin jo alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta kuin vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen.

Tiedonkeruun aikana esiin on noussut kolme erilaista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työntekijäprofiilia, jotka kertovat arjen työstä ja olosuhteista sekä liikkumisen edistämisen mahdollisuuksista osana niitä. Näiden profiilien mukaisesti sote-ammattilaiset suhtautuvat aktiivisuuden ja liikkumisen edistämiseen kolmella eri tavalla: he joko edistävät aktiivisuutta ja liikkumista, jättävät sen huomiotta tai sulkevat sen kokonaan pois omasta työstään.

1) Yhteistyön ammattilaiset edistävät liikkumista työssään

Liikkumisen edistäjille, yhteistyön ammattilaisille, aktiivisuus, liikkuminen ja toimintakykyisyys ovat tärkeitä arvoja niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työssäkin. Heillä on kehittävä työote, ja he ovat avoimia muutoksille. Edistäjillä on kaikkeen tekemiseen asiakaslähtöinen asenne, ja he kokevat saavansa esimiehiltään tukea sekä mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Nämä ammattilaiset tekevät työtään työyhteisön kanssa yhdessä ja asiakkaat arjen toimiin osallistaen. Heidän työnsä on joustavaa, sillä kaikki työyhteisössä kantavat vastuuta.

2) Kutsumusammattilaiset edistäisivät liikkumista, elleivät olisi kuormittuneita

Kutsumusammattilaiset, jotka jättävät aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen huomiotta omassa työssään, suhtautuvat pääosin myönteisesti liikkumiseen, mutta ovat työssään liian kuormittuneita. He kokevat liikkumisen edistämisen isona asiana, johon ei ole työyhteisön tukea ja jonka kanssa he ovat liian yksin – tässäkin tärkeäksi koetussa asiassa vastuun ottaminen tuntuu vain lisätyöltä. Kutsumusammattilaiset tekevät asiakastyötä usein tehtävämaisesti muun muassa ajanpuutteen vuoksi, vaikka haluaisivat panostaa asiakkaiden kohtaamiseen.

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa kerätyn aineiston mukaan kutsumusammattilaisten ryhmään kuuluu selkeästi suurin osa tiedonkeruun piirissä olleista sote-ammattilaisista.

3) Muutosvastaiset ammattilaiset sulkevat liikkumisen edistämisen kokonaan pois omasta työstään

Muutosvastaiset ammattilaiset eivät koe liikkumisen edistämistä tärkeäksi, ja haluavat hoitaa vain omat työtehtävänsä. Heille muutokset ovat epämieluisia, ja heillä on selkeä ”näin on tehty aina ennenkin” -asenne. Tämän profiilin ammattilaisilla on itsellään huonoja kokemuksia sekä liikkumisesta että muutosten eteenpäin viemisestä, minkä vuoksi he ovat kyynistyneet aiheen suhteen. Työtä tehdään pitkän linjan hoitotyön kokemuksella tehokkaasti ja hyvin vahvalla "auttajaidentiteetillä", eli hoidetaan ja tehdään asiakkaan puolesta. Työpaikan uudistuksille ollaan skeptisiä, ja mieluummin vetäydytään kuin vaikutetaan.

Yhteistyö, vuorovaikutus ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen työyhteisössä auttavat sote-ammattilaisia edistämään liikkumista – Potentiaalia löytyy alalla enemmän kuin mediasta näkyy

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa kerätyn tiedon valossa tärkeimmät aktiivisuutta ja liikkumista edistävät tekijät sote-työssä ovat yhteistyö, vuorovaikutus ja mahdollisuus toteuttaa itseään omassa työyhteisössä. Kerätty aineisto tuo esiin myös sen, että nämä samat tekijät tukevat vahvasti sote-alan työtä ja työhyvinvointia myös yleisesti – ei vain liikuntaa edistettäessä.

Vastaavasti aineisto kertoo, että samat tekijät, jotka kuormittavat työtä yleisesti, myös estävät aktiivisuuden ja liikkumisen edistämistä sote-työssä. Näitä asioita ovat niin henkinen kuin fyysinen kuormittuneisuus sekä oman työn hallitsemattomuus. Lisäksi koulutuksen ja jopa perustietämyksen puute liikkumisesta estää sote-ammattilaisia edistämästä asiakkaidensa aktiivisuutta, minkä myös Valtion liikuntaneuvoston tuore selvitys nostaa esiin.

- Sote-alan todellisten huolenaiheiden ohella aineistossamme nousevat selkeästi esiin alan positiivinen potentiaali ja vetovoimaisuus, mikä poikkeaa erityisesti viime aikoina mediassa esillä olleista kuvauksista. Potentiaalia ja pelimerkkejä kyllä löytyy myös aktiivisuuden ja liikkumisen edistämiseen, kunhan ne saadaan oikealla tavalla nostettua hyötykäyttöön, toteaa Aktiivisuutta läpi arjen -hanketta vetävä Katariina Jauhiainen Suomen Paralympiakomiteasta.

Jauhiainen huomauttaa, että vaikka oman työyhteisön ja alan rakenteiden tuottamissa haasteissa riittääkin monen sote-ammattilaisen kohdalla ratkomista, johon on myös päättäjien ja työn johdon osallistuttava, on jokaisen sote-ammattilaisen arki jo nykyisellään täynnä vaihtoehtoja asiakkaan kanssa yhdessä toimimiseen.

- Merkityksellisyys, yhdenvertaisuus, kunnioitus, yhteistyö ja ammatillisuus ovat sote-työtä laajasti ohjaavia arvoja. Hyvät ja osaavat työkaverit, ihanat asiakkaat, vaihteleva ja monipuolinen työ sekä positiivinen ilmapiiri ja huumori kannustavat ja luovat työnimua toimivassa työyhteisössä, jossa on mahdollista edistää myös asiakkaiden liikkumista. Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitystä kannustajana ja mahdollistajana ei ole varaa jättää huomiotta.

Haluatko kuulla lisää Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa kevään 2023 aikana kerätystä tutkimusaineistosta ja sen kertomista haasteista ja mahdollisuuksista liikkumisen edistämiseen sote-alan ammattilaisten keskuudessa? Tule kuulolle keskiviikkona 14.6. klo 15.00 pidettävään Helmi-verkoston webinaariin.

Kuva: Toivo Laiho
Infograafit: Aktiivisuutta läpi arjen /Suomen Paralympiakomitea

Lue lisää Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeesta

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa on kartutettu kevään 2023 aikana ymmärrystä sote-ammattilaisten arjesta ja ajatuksista erilaisissa työpajoissa, kehittämispäivissä, kyselyin, haastatteluilla ja havainnoimalla. Lisäksi tietoa on kerätty Helmi-mallin avulla sote-, kuntoutus- ja liikunta-aloilla opiskelevien opinnoissa sekä mallin ollessa työkaluna sote-ammattilaisten työssä mm. asumispalveluissa. Kerättyä aineistoa on analysoitu hyödyntäen palvelumuotoilun työkaluja ja menetelmiä sekä hankkeen toimintamallien mukaisesti yhteiskehittäen ja eri asiantuntijoita osallistaen.

Työntekijäymmärrystä ovat hankkeen kanssa yhteistyössä kartuttaneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tukena Menninkäinen, Aspa-koti Lumme, Aspa-koti Haikari, Aspa-koti Westerinpiha ja Aspa-koti Ilveskulma, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, Stadin ammattiopisto, Vierumäki, Haaga-Helia AMK, Laurea AMK, SAMK, Turun AMK sekä Helmi-malliin työnsä puolesta tutustunut verkosto.