Vapaa-aikatutkimuksen toimintarajoitteisten lasten ja nuorten erillisotos: Vähemmän liikuntaa, enemmän kiusaamista

Mikko Salasuo

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on Nuorisotutkimusverkoston kahden vuoden välein teettämä haastattelututkimus, jossa tarkastellaan lasten ja nuorten vapaa-aikaan liittyviä trendejä. Vuoden 2018 vapaa-aikatutkimuksessa pääteemana oli liikunta.

Vapaa-aikatutkimuksen tulokset julkaistiin jo aiemmin tänä vuonna, mutta nyt ensimmäistä kertaa teetettiin myös toimintarajoitteisten lasten ja nuorten erillisotos. Erillisotoksen tulokset julkistettiin Invalidiliiton tiloissa Helsingissä maanantaina 10.6.

Erillisotoksen tulokset myötäilevät aihetta koskevia aikaisempia tutkimustuloksia siinä, että toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista pienempi osuus (78%) kertoo harrastavansa jotain liikuntaa kuin perusotoksen lapset ja nuoret (93%).

Erillisotoksessa ohjatun liikunnan osuus on merkittävämpi kuin perusotoksessa, eikä se pienene vanhemmissa ikäluokissa, kuten perusotoksessa tapahtuu. Toimintarajoitteisten erillisotoksessa 13–17-vuotiaista vastaajista 42 prosenttia ilmoittaa liikkuvansa pääosin ohjatusti, kun perusotoksessa vastaava osuus on 16 prosenttia.

Kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen volyymi liikuntaharrastuksissa nostettiin esille jo vapaa-aikatutkimuksen perusotoksen julkistamisen yhteydessä, mutta erillisotoksessa tulokset ovat vielä hälyttävämmät. Yhteensä 55 prosenttia erillisotoksen 13–17-vuotiaista vastaajista ovat kokeneet kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista käytöstä liikuntaharrastuksessa (13% usein, 42% joskus). Perusotoksessa vastaava luku on 18 prosenttia (2% usein, 16% joskus).

– Nuorisotutkijan näkökulmasta on hieman yllättävää, että liikunnan kontekstissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja syrjintään liittyvä tematiikka oli pitkään unohduksissa, kun miettii, miten paljon koulukiusaamisesta on puhuttu 1990-luvun alusta saakka, totesi Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

– Kouluissa kiusaamiseen on pystyttykin puuttumaan sen verran hyvin, että vapaa-ajasta näyttää tulleen pääasiallinen kenttä kiusaamiselle ja epäasialliselle toiminnalle. Liikunnan ja urheilun osalta tämä on asia, joka ei niinkään tarvitse isoja lisäresursseja kuin asennemuutosta, Salasuo jatkoi lisäten epäasialliseen käytökseen syyllistyvän tutkimuksen mukaan muiden lasten lisäksi jonkin verran myös valmentajat ja ohjaajat.

Erillisotoksen tulokset ovat erityisesti kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen osalta raflaavia, mutta niistä ei päästä vetämään vielä ihan lopullisia johtopäätöksiä, sillä erillisotoksen otos jäi valitettavan pieneksi (n=164). Kela lähetti kyselyä kirjeitse vammaistukea saavista henkilöistä koostetulle otokselle, mutta vastausprosentti jäi vain 12 prosenttiin. Kyselyä välitettiin myös verkkokyselynä, jonka kautta tulikin noin 2/3 vastauksista (105/164).

– Avainasia on pystyä kehittämään tapa, jolla tavoitetaan toimintarajoitteiset lapset ja nuoret nykyistä paremmin. Jos kohderyhmää ei tavoiteta, on vaikea tarjota luotettavaa tietoa aiheesta päätöksenteon tueksi. Tästä seuraa, että kohderyhmän erityistarpeita on vaikea tunnistaa, mikä puolestaan vaikeuttaa heille suunnattujen palvelujen kehittämistä, Salasuo harmitteli.

Raportti kokonaisuudessaan ja tiedote aiheesta löytyvät TÄÄLTÄ