Palaa lajilistaan

Valmennusjärjestelmä

Taustaa

2000-luku on ollut muutosten aikaa suomalaisessa urheilujärjestökentässä yleisesti ja myös suomalaisessa vammaisurheilussa. Vuonna 2010 aloitti toimintansa neljän diagnoosipohjaisen vammaisurheilujärjestön yhdistymisen seurauksena syntynyt Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU. Jo pidempään on ollut käynnissä vammaisurheilulajien integroitumisprosessi yleisiin lajiliittoihin sillä seurauksella, että VAU toimii lajiliittona enimmäkseen enää niissä lajeissa, joille ei luontevaa lajiliittoa vammattomien urheilun puolelta löydy.

2010-luvulla yhdeksi suomalaisen urheilun tukijalaksi kehiteltiin Urheilijan polku ja vammaisurheilussa vastaavasti Vammaisurheilijan polku, joka pohjautuu kanadalaiseen LTAD-malliin. Vammaisurheilijan polku kuvaa vammaisurheilijoiden mukaantuloa ja kasvamista urheilijaksi ja sen avulla pyritään selkiyttämään eri toimijoiden, kuten seurojen ja lajiliittojen roolia vammaisurheilijoiden tukemisessa.

Vammaisurheilijan polun alkuvaiheessa VAU toimii kaikkien lajien hyväksi sekä polun koko matkalla niiden lajien osalta, joiden lajiliitto VAU on, eli boccian, maalipallon, voimanoston, pyörätuolirugbyn, sokkopingiksen, sähköpyörätuolisalibandyn, kelkkajääkiekon, istumalentopallon, keilailun, näkövammaisten ampumaurheilun ja shakin.

Vammaisurheilijan polku

Valmennusjärjestelmän valinnat ja tavoite

VAU:n valmennusjärjestelmä pohjautuu Vammaisurheilijan polkuun ja tämän esityksen rakenne mukailee polun vaiheita. Valmennusjärjestelmän tavoitteena on tukea vammaisurheilijoita ja heidän valmentajiaan siten, että Suomessa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti menestyviä vammaisurheilijoita. Tavoitteena on myös kehittää vammaisurheilun lajitoimintaa Suomessa.

Valmennusjärjestelmän painopistevalintoja ovat:

  1. päivittäisvalmennuksen parantaminen
  2. toimijoiden osaamisen lisääminen
  3. olosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen
  4. riittävien resurssien varmistaminen
  5. kansainvälinen menestys neljän edellisen seurauksena

Tämän yleisen VAU:n valmennusjärjestelmän ohella niistä lajeista, joissa VAU toimii lajiliittona, laaditaan omat lajikohtaiset valmennusjärjestelmänsä, joissa käydään läpi mm. valmennustoiminnan organisointia ja maajoukkuetoiminnan periaatteita ja valintaperusteita. Ensimmäisenä lajikohtainen valmennusjärjestelmä valmistui pyörätuolirugbyssa, ja siihen voi tutustua täällä.

Valmennusjärjestelmän osiot

  1. Tietoisuus
  2. Kokeilu
  3. Monipuolinen liikkuminen
  4. Harrastaminen
  5. Aktiivinen toimija ja liikkuja
  6. Harjoittelemaan oppiminen
  7. Kilpailemaan oppiminen
  8. Kilpaileminen menestyäkseen
  9. Kansainvälisellä huipulla kilpaileminen