Remontti tuo Lappeenrannan jäähalliin kaivattuja parannuksia esteettömyyteen

VAU:n koulutetut kartoittajat tekivät Kisapuiston jäähalliin esteettömyyskartoituksen

Lappeenrannan Kisapuiston jäähalliin tehdään peruskorjaus vuoden 2018 aikana. Peruskorjauksen yhteydessä pyritään ensimmäistä kertaa vuonna 1972 valmistuneen hallin historiassa ottamaan toden teolla huomioon esteettömyysseikat.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n liikuntapaikkojen esteettömyyteen erikoistuneet esteettömyyskartoittajat Jukka Parviainen ja Jani Hägg tekivät esteettömyyskartoituksen halliin maaliskuun lopulla. Lappeenrannan kaupunki tulee käyttämään kartoituksen pohjalta laadittua raporttia hyödyksi peruskorjausta tehtäessä.

– Edellinen peruskorjaus oli vuonna 2004, ja siinä yhteydessä tehdyt toimenpiteet ovat jääneet lisääntyneiden käyttäjämäärien ja siitä johtuvien uusien palveluiden alle, nyt oli oikea aika päivittää tiedot ja tarpeet, sanoo kunnossapitotyönjohtaja Jarmo Tynkkynen.

Lappeenrannan kaupungilla on pari painavaa syytä huolehtia tulevan peruskorjauksen osalta myös esteettömyyden kohentumisesta. Ensinnäkin opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää nykyään peruskorjausten osalta esteettömyyskartoitusta, jotta liikuntapaikka voi saada ministeriöltä avustusta. Lappeenrannassa on esteettömyyskartoitukset tehtykin jo vuosien ajan erilaisissa saneerauskohteissa. Toiseksi hallin merkittävin vuokralainen, jääkiekon SM-liigaseura SaiPa toivoi kohennusta asiaan.

– Meillä käy peleissä aika paljon liikuntarajoitteisia henkilöitä, ja olemme saaneet palautetta hallin puutteista, kuten liian korkeista kynnyksistä ja puuttuvista kaiteista, SaiPan lipunmyynti- ja asiakaspalveluvastaava Sirpa Hujala sanoo.

SaiPa on omalle paikallisyhteisölleen tärkeä, ja on seuran arvojen mukaista tarjota kaikille yhteisön jäsenille miellyttävä katsomiskokemus.

– Olemme tehneet vuosien mittaan paljon yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa ja muun muassa SPR on tuonut pelejä katsomaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Ikä tai vamma eivät saisi olla rajoitteena sille, että voi tulla katsomaan pelejä, mutta siihen päästäksemme olosuhteet pitäisi saada paremmiksi, Hujala sanoo.

Tynkkysen mukaan peruskorjauksen on tarkoitus tuoda Kisapuiston hallin elinkaareen vähintään 15 lisävuotta. Sen jälkeen Lappeenrantaan tarvitaan todennäköisesti jo teknisistä syistä kokonaan uusi ja monikäyttöisempi halli. Esteettömyyden eteen on tehtävä tarvittavat muutokset, jotta esimerkiksi ne lappeenrantalaiset, jotka ovat nuoruudessaan ensimmäistä kertaa tutustuneet uunituoreen hallin tunnelmaan, pystyisivät käymään peleissä hallin viimeisinäkin vuosina.

– Sitä ikääntyy itsekin ja haluaisin mielelläni käydä jatkossakin peleissä, Tynkkynen summaa.

Kartoitusraportin laatineen Jukka Parviaisen mukaan suurimmat epäkohdat liittyvät pyörätuolipaikkojen vähäiseen määrän (tällä hetkellä 12 paikkaa) ja hankalaan pääsisäänkäyntialueeseen, jossa ei ole selkeästi liikkumisrajoitteisille suunnattua ovea. Peruskorjaussuunnitelmiin kuuluukin uuden pääsisäänkäynnin rakentaminen toiselle puolelle hallia.

Parviaisen mukaan pienillä muutoksilla myös hallin toimisto- ja pukuhuonetilat voitaisiin muokata esteettömiksi.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU toteuttaa liikuntatilojen esteettömyyskartoituksia tilauksesta.

Lappeenrannan Kisapuiston jäähallin esteettömyyskartoitusraporttiin voi tutustua sivun alalaidassa.

Lisätiedot VAU:n liikuntatilojen esteettömyyskartoituksista