Risto Aholainen luottaa liikunnan voimaan
Risto Aholainen lähtee sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kilpailuihin lajeinaan maastojuoksu, sulkapallo, 100 metriä, pituushyppy, pallonheitto, 4x100 metrin viestijuoksu sekä lentopallo. Lajeista lentopallo on tuttu laji lapsesta asti – lajivalikoima on siis kasvanut merkittävästi iän myötä. Lisäksi hän todennäköisesti valitsee muita lajeja vielä rinnakkaisista elinsiirron saaneiden ja dialyysissä olevien EM-kisoista.
Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kilpailut ja Elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien EM-kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa samassa paikassa samaan aikaan, Vantaalla 10.–17.7. Yksittäinen urheilija voi osallistua viiteen yksilölajiin ja lisäksi viesteihin ja joukkuelajeihin. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat voivat lisäksi halutessaan osallistua myös elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien kisoihin, joten Aholainen pystyy kasaamaan kisaviikkoonsa melkoisen lajikattauksen.
– Talvikuukausina harjoitteluni on ollut hiihtoa, salia ja lenkkeilyä. Lajiharjoitteluni alkoi huhtikuun puolivälin paikkeilla. Espoon Tapioihin perustettiin huhtikuussa myös Suomen ensimmäinen yleisurheilun harjoitteluryhmä elinsiirtourheilijoille. Pääsemme treenaamaan kaksi kertaa viikossa ammattimaisessa valmennuksessa, Aholainen valottaa.
Suuren urheiluinnon mahdollistaa keuhkojensiirto, joka tehtiin noin viisi vuotta sitten: siirtoon päädyttiin kystisen fibroosin aiheuttamien keuhko-ongelmien takia.
Kystinen fibroosi on periytyvä sairaus, joka aiheuttaa ongelmia muun muassa hengitysteissä, keuhkoissa ja haimassa. Sairaus synnyttää epänormaalin sitkeää limaa esimerkiksi hengityselimiin, joka puolestaan johtaa usein toistuviin infektioihin, jotka tulisi hoitaa tehokkaasti ja nopeasti. Usein toistuvat infektiot voivat lopulta johtaa pysyvään keuhkovaurioon.
– Ennen siirtoa liikuntani oli fysioterapiaa ja koiran kanssa ulkoilua. Sairastelun takia divarijalkapallo jäi noin kymmeneksi vuodeksi tauolle – palasin sen pariin 2012. Urheiluun on nyt helppoa motivoitua, sillä se auttaa pysymään mahdollisimman pitkään terveenä. Täytyy muistaa, että taistelen kuitenkin edelleen vanhaa sairauttani vastaan – liikunta ehkäisee mahdollisia oireita ja pitää yllä hyvää yleiskuntoa, Aholainen muistuttaa.
– Alun perin Meilahden sairaalan fysioterapeutti kertoi elinsiirtourheilun arvokisoista elinsiirtoprosessini yhteydessä. Liikunnan harrastaminen tekee kaikesta helpompaa, se vaikuttaa positiivisesti käytännössä kaikkeen elämässä.
EM-kilpailujen tavoitteet ovat selvät: mitaleja lähdetään hakemaan – ja erityisesti niitä kultaisia.
– Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden kisoista seitsemän kultaa, toisista kilpailuista yksi kulta ja muita mitaleja, Aholainen väläyttää tavoitteitaan.
Kokemusta ja mitalejakin elinsiirtourheilun arvokisoista on Aholaiselle jo kertynyt. Vuoden 2014 Vilnan Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kilpailuista jäi erityisesti mieleen kultamitalin saavuttaminen neljän kilometrin maastojuoksussa.
– Puolivälissä matkaa alkoi näyttää siltä, että muita oman sarjani kilpailijoita ei näy enää missään. Niinpä juoksimme kahdestaan maaliin suomalaisen joukkuekaverini kanssa – ja voitimme kumpikin omat sarjamme, hän muistelee.
Urheilullisia tavoitteita on kuitenkin vielä jäljellä, puhumattakaan muista tavoitteista.
– Maraton, 50 kilometrin hiihto, MM-kulta ja kutsu itsenäisyyspäivän juhliin. Ja tietenkin haluaisin lisätä ihmisten tietoisuutta elinsiirroista ja elinluovutuksesta.
Aholaisella on kuitenkin selvä näkemys siitä, minkä takia kannattaa tulla paikan päälle seuraamaan EM-kilpailuja Vantaalle – kyse ei ole pelkästään kilpailusta vaan jostain tärkeämmästä.
– Tärkein asia on, että Vantaan EM-kilpailuissa nähdään takuulla iloisia urheilijoita, jotka nauttivat siitä, että ovat ylipäätään elossa saamansa elinsiirteen ansiosta. Olisi hyvä jos elinsiirtourheilun arvostus samalla kasvaisi ja tietoisuus leviäisi edelleen suuremmalle yleisölle, Aholainen lopettaa.
