Valtti-raportti kertoo missä onnistuttiin ja mitä voidaan vielä parantaa

Vuonna 2016 pilotoidun Valtti-ohjelman raportti ”Lisääntyikö liike, löytyikö harrastus?” on julkaistu. Ohjelman kulun, tulokset ja kehittämistarpeet läpikäyvän raportin kokosivat VAU:n tutkimuspäällikkö Aija Saari ja Jyväskylän yliopiston terveystieteiden opiskelija Heidi Skantz, joka tekee pro gradu -työtä perheille suunnatusta palautekyselystä.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n toteuttaman Valtti-ohjelman (engl. PAPAI) tavoitteena on lisätä vammaisten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja auttaa heitä löytämään liikunnallinen harrastus. Toimintamallia testattiin Suomessa vuonna 2016. Valtit ovat pääosin kuntoutuksen, liikunnan tai kasvatuksen alan opiskelijoita. Valtin tehtävänä oli laatia kokeiluohjelma ja toimia tukihenkilönä kokeilujen ajan. Valtti-ohjelma on osa Euroopan Unionin tukemaa Sport Empowers Disabled Youth (SEDY) -hanketta (2015–2017).

– Moni kiroaa EU-byrokratiaa, mutta minä olen tyytyväinen, että rahoittaja vaatii tulosten kokoamista. Miten me muuten voimme tietää, mikä onnistui ja mitä tulisi vielä kehittää? Kokosimme palautteen osallistuneilta lapsilta ja nuorilta, Valttina toimineilta opiskelijoilta, heidän opettajiltaan, kuntien liikuntatoimilta ja Valttien tukena 15 paikkakunnalta toimineilta koordinaattoreilta, toteaa Aija Saari.

Ohjelman tulokset olivat positiivisia. Omaa Valttia haki kaikkiaan 367 erityistä tukea tarvitsevaa 6–23-vuotiasta lasta tai nuorta, joista 237 toteutti Valttikokeilut syksyllä 2016. Palautekyselyyn vastasi 155 lasta tai nuorta. Heistä 54 prosenttia vastasi löytäneensä liikuntaharrastuksen ja 61 prosenttia raportoi liikkumisen määrän lisääntyneen. Lapset ja nuoret kokeilivat kaikkiaan 37 erilaista liikuntamuotoa. Suosituimpia löytyneitä harrastuksia olivat erilaiset kamppailulajit, kuten judo ja taekwondo, tanssi, koripallo, ratsastus, monipuoliset liikuntakerhot, uinti ja kuntosali.

– Moni oli saanut ideoita liikkumiseen ja rohkaistui kokeilemaan uusia harrastuksia. Parhaimmillaan Valtti onnistui sysäämään koko perheen liikkeelle, Saari sanoo.

Saaren mukaan yksi keskeisistä onnistumisen elementeistä oli lapsen tai nuoren oman mielipiteen ja äänen arvostaminen. Vammaisen lapsen tai nuoren puolesta päättävät liian usein ammattilaiset tai huoltajat. Valtteja ohjeistettiin kysymään ohjattavan omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita.

– Lisäksi kehitimme helpon ja nopean hymynaamapalautteen. Jokaisen tapaamiskerran päätteeksi Valtin piti kysyä peukkupalaute tai kuvata hymynaama. Samalla hän kokosi päällimmäiset fiilikset harrastekokeilupäiväkirjaan, Saari kertoo.

Valttien palautekyselyyn vastasi 201 opiskelijaa tai vapaaehtoista. Valtaosalle ohjelma oli positiivinen oppimiskokemus, sillä 87 prosenttia oli oppinut hyödyllisiä asioita tulevaa ammattiaan ajatellen ja 85 prosenttia suosittelisi Valttina toimimista opiskelutovereilleen. Eniten ongelmia tuottivat aikataulujen yhteensovittaminen, harrastusvaihtoehtojen löytäminen ja yhteydenpito ohjattavan perheeseen. Moni toivoi selkeämpiä ohjeita ja tarkempia raameja.

– Olemme ottaneet palautteesta opiksemme. Esimerkiksi sovimme harrastuskokeilujen minimimääräksi neljä, ja kokeiluaikaa on koko syyskausi. Lisäksi olemme käynnistäneet VAU:n Löydä oma seura -palvelun kehittämisen, jotta eri harrastusvaihtoehtoja olisi helpompi löytää, Saari sanoo.

Vaikka EU-hankkeen pilotti päättyi ja rahahanat sieltä ovat kiinni, jatkuu Valtti-ohjelma myös vuonna 2017. Valtti sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 46 000 euron tuen Valtin kautta liikkujaksi -hankkeelle. Haku Valtti-ohjelmaan on auki 30.4. saakka sekä Valtin haluaville lapsille ja nuorille että Valtiksi haluaville opiskelijoille.