Suomi sijoittui neljänneksi kelkkajääkiekon "Shangri-Lassa"

Timo Karko (kuva: Emilia Malin)

Suomen kelkkajääkiekkomaajoukkue osallistui Ruotsin Enköpingissä 20.–22. huhtikuuta pelattuun Para Ice Hockey Cup -turnaukseen. Vastassa oli ruotsalaiset seurajoukkueet Nacka HI/Hedemora SK ja FIFH Malmö sekä norjalainen Bergen RAMS. Ruotsalaisten ja norjalaisten riveistä löytyi paralympiatasolla esiintyneitä pelaajia, joten neljäs sija ja tasaväkiset ottelut olivat Suomen joukkueelta kelpo suoritus.

Jyrki Konola on toiminut Suomen kelkkajääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtaja vuodesta 2016. Kentällä hänen pelipaikkansa on puolustaja. Konolan mukaan turnaus vietettiin upeassa tunnelmassa ja loistavalla hallilla:

– Oli lämmin, pilvetön keli ja pääsimme pelaamaan alle vuoden vanhalla hallilla. Kaukalo oli täysin esteetön kuten myös katsomot, käytävät ja pukukopit. Oltiin kuin vammaisurheilun Shangri-Lassa. Oli hienoa päästä pelaamaan niin uudella ja hyvin rakennetulla hallilla. Vaikka tulimme neljänneksi näissä kisoissa, niin kaikilla oli hyvä fiilis ja pelattiin niin kovaa kuin pystyttiin. Meillä paralympiaurheilijoita vastassa, ja silti hävisimme peleissä pääosin hyvin täpärästi yhden maalin eroilla, Konola kertoi.

Suomi taipui alkusarjassa Nackalle 1–2 ja Malmölle 0–5, mutta ylsi Bergen RAMSIa vastaan 2–2-tasapeliin. Sunnuntain pronssiottelussa RAMS voitti Suomen joukkueen maalein 2–1. Suomen maaleista Seppo Joensuu teki kolme ja Harri Kangastie yhden.

Suomi oli turnausta silmällä pitäen hionut pelitaktiikkaansa, sillä pelaajissa on näkynyt selkeää, jatkuvaa kehitystä. Vaativampia ja haastavampia kuvioita on viime aikoina harjoiteltu paljon. Kova treeni on tuottanut tulosta, sillä vaikeampien kuvioiden toteuttaminen onnistui pelin aikana. Tämä on erityisen tärkeää Suomen kelkkajääkiekolle, sillä ensi marraskuussa järjestetään C-tason MM-kisat joissa hiotut, haastavammat pelikuviot tulevat olemaan ratkaiseva tekijä Suomen menestykselle.

Vaikka kotimainen kelkkajääkiekko on vielä pienissä mitoissa verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, laji on Suomessa Konolan mukaan hitaassa mutta varmassa kasvussa:

– Laji on hiljalleen alkanut Suomessakin saada lisää huomiota ja kiinnostuneita kokeilijoita, mutta jotta lajin kehitys ja kasvu jatkuisi, tarvitsemme lisää pelejä. Kyse on ikään kuin dominoefektistä, sillä kun saadaan lisää pelejä, saadaan myös lisää seuraajia ja sitä kautta uusia pelaajia. Meillä pitäisi olla enemmän harrastajia, jotta voisimme täällä Suomessa keskenämme kisata ja sitä kautta kehittyä. Suomeen tarvitaan myös kipeästi kaukaloita jotka soveltuvat kelkkalätkälle. Tällä hetkellä Suomessa ei ole nimittäin yhtäkään.

– Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että saisimme seurojen välisiä, tasaisia pelejä joissa kaikki pääsisivät kehittymään. Minkä tahansa joukkuelajin suola on tietenkin se, että päästään pelaamaan mahdollisimman paljon ja kilpailemaan keskenämme. Kyllä keihäänheitossakin se keihäs lentää treeneissä hyvin, mutta aivan varmasti se lentää ihan eri tasolla ja meiningillä, kun on kisat. Eli olosuhteet kuntoon, lisää harrastajia jota kautta saadaan lisää pelejä ja sitä kautta pääsemme lajina myönteiseen kehityksen kehään, Konola tiivisti.

Teksti: Mikael Kivimäki

Arkistokuva: Emilia Malin

Enköpingin turnauksen tulokset