LUKA-hanke vapauttaa luontoliikunnan hyödyntämätöntä potentiaalia

LUKA-hankkeen projektipäällikkö Petri Rissanen (kesk.).

Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK), Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden toteuttama, syksyllä startannut Luonto kaikille -hanke (2018–2020) ei ole esteettömyyshanke sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Tämä ei ole esteettömyysrakentamiseen liittyvä hanke, siihen on hankerahoituksessa varattu nolla euroa. Jos luontoliikuntakohteiden esteettömyyteen liittyviä parannuksia syntyy hankkeen puitteissa, niin ne tapahtuvat ihan normaalien Metsähallituksen uudistamisprosessien yhteydessä, tähdentää LUKA-hankkeen projektipäällikkö Petri Rissanen VAU:sta.

Esteettömyyden sijaan LUKA-hankkeessa on kysymys saavutettavuudesta. Eli sen sijaan, että pyrittäisiin saamaan lisää kaikki esteettömyyskriteerit täyttäviä yksittäisiä reittejä ja kohteita metsiin tai vesistöjen äärelle, yritetään tuottaa palvelukokonaisuuksia, joissa fasiliteetit mahdollistavat yli yön kestävien retkien tekemisen toimintakyvystä riippumatta.

– Tuskin kukaan ajattelee, että metsässä kulkemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin kaupungin kadulla kulkeminen. Luontoliikunnalta haetaan nimenomaan alkukantaisuutta, sitä että kotiin palatessa haistaan savulta ja olo on vähän voipunut. Ei se vaadi sitä, että täytyy olla joka paikkaan 2,5 metrin levyiset pitkospuut, vaan enemmänkin sitä, että tietää etukäteen, ettei siellä tule kilometrin päässä jo stoppia, josta ei enää pääse eteenpäin, Rissanen maalaillee.

– Uskon vahvasti, että luonto on täynnä mahdollisuuksia myös erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Jopa enemmän kuin rakennettu ympäristö. Niitä mahdollisuuksia vain pitää osata hyödyntää. Se vaatii hieman ennakkotyötä ja viestintää reittikuvauksista, eli esimerkiksi suositellaanko jollekin reitille avustajan mukaan ottamista tai jotain liikunnan apuvälinettä, hän jatkaa.

Rissanen painottaa, että koko esteettömän luontoliikunnan ajatusmallia pitäisi laajentaa. Luonnossa retkeily ja kalastusreissut ovat monesta eri palasesta koostuvia kokonaisuuksia. Niihin liittyvät paitsi itse reitit ja vaikkapa esteettömät laiturit, myös wc-tilat, majoituspaikat sekä ruoka- ja vesihuolto.

– Eli etsitään tästä meidän laaja-alaisesta saavutettavuusnäkökulmasta katsoen ihan normaaleja retkeily- ja melontaväyliä sekä kalastuspaikkoja ja niiden yhteydessä olevia fasiliteetteja, kuten mökkejä ja laavuja. Ja sitten katsotaan, saadaanko niistä joko sellaisenaan tai pienillä muutostöillä kokonaisuuksia, joissa erityisryhmiin kuuluvat henkilöt voivat tehdä yön yli kestäviä retkiä.

Avainasemassa on tämän kokonaisuuden paketointi ja siihen liittyvä viestintä. Toisin sanoen erityisryhmille soveltuvien luontoliikuntamahdollisuuksien konseptointi, jota LUKA-hankkeessa lähdetään tekemään yhdessä luontomatkailualan palveluntarjoajien kanssa.

Päijänteen maisemissa Asikkalan Vääksyssä.

LUKA-hankkeen parhaillaan meneillään olevassa ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan olemassa olevien reittien soveltuvuus erityisryhmien tarpeisiin. LUKA-hankkeen toiminta-alueena ovat Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnat siten, että Päijänteen alueella keskitytään kalastus- ja vesiretkeilypalveluihin ja Kanta-Hämeessä Evon retkeilyalueella sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa enemmän metsässä retkeilyyn.

– Olimme marraskuussa Hartolassa Tainionvirran Ekonkoskella. Siellä on yksi esteetön laituri, mutta sen yhteydessä ei ole mitään, ei tulipaikkaa tai vessaa, jotka olisivat saavutettavia. No, jos mietitään pyörätuolissa olevaa kalastajaa, niin kuinka motivoivaa se on matkustaa sinne yhdelle laiturille kalastamaan, etenkin jos juuri sinä päivänä sen laiturin kohdalla ei kala syö, Rissanen kysyy.

– Nyt Hartola on uudistamassa Tainionvirran alueen fasiliteetteja ja pyrimme vaikuttamaan siihen, että sinne saataisiin useampia esteettömiä laitureita ja vähän mietittäisiin sitä kokonaisuutta siltä kannalta, että se on saavutettava. Sillä lailla paikasta saisi houkuttelevamman myös erityisryhmiin kuuluvien näkökulmasta ja he voisivat viipyä siellä pidempään. Se tietää uutta asiakaskuntaa myös alueen palveluntarjoajille, joten kaikki voittavat, Rissanen sanoo.

LUKA-hankkeen voi jakaa karkeasti neljään vaiheeseen. Nyt käynnissä olevan kartoitusvaiheen jälkeen on vuorossa palveluntarjoajien kouluttaminen ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Sitten palvelukonseptit pilotoidaan käyttäjille ja lopuksi on vuorossa viestintäosuus; tiedot saavutettavista kohteista ja palvelukokonaisuuksista täytyy saada kuluttajien saataville.

Lisätiedot LUKA-hankkeesta VAU:n sivuilta.

Kuvat: Markus Kuoppala

Maaseutuohjelma