Ikkunan takaa katsojasta kentällä viilettäväksi pelaajaksi – Valtti-seminaari tarjosi tarinoita rohkeuden löytämisestä

VAU:n Valtin kanssa liikkujaksi -hankkeen (2017–2019) viimeisen vuoden avasi lasten liikunnan Valtti-seminaari, joka järjestettiin Helsingin Kiasmassa perjantaina 25. tammikuuta. Seminaarin videotallenteet ovat katsottavissa tämän tekstin alapuolella ja puhujien esitykset ovat liitteenä sivun alareunassa.

VAU:n Valtti-ohjelman tavoitteena on löytää ohjelmaan ilmoittautuneille vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus. Tämä tapahtuu Valttien, eli henkilökohtaisten liikunnan pariin saattajien avulla. Valtit ovat pääasiallisesti Valtti-ohjelman yhteistyöoppilaitoksen opiskelijoita. Valtti-ohjelmaan haetaan keväisin (1.3.–30.4.) ja liikuntakokeilut oman Valtin kanssa ajoittuvat syksyyn.

Valtti-ohjelma käynnistyi EU-rahoitteisena pilottina vuonna 2016, joten ohjelmaa on takana nyt kolme vuotta. Tänä aikana ohjelman on suorittanut lähes 800 lasta ja nuorta, Valttina on toiminut liki 1000 opiskelijaa tai vapaaehtoista ja yhteistyössä on ollut mukana lähes 30 oppilaitosta. Kiasman Valtti-seminaarissa kuultiin Valtti-ohjelman onnistumisen kannalta avainasemassa olleita tahoja: perheitä, Valtteja, opettajia sekä kunnan ja urheiluseuran edustajia.

Valtti-ohjelma on saanut kiittävän vastaanoton kaikilla yhteistyöpaikkakunnilla, mutta sen toteuttamiseen on liittynyt aluekohtaisia haasteita. Lapin Ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Heli Katajamäki kertoi, että Rovaniemellä oli vaikeuksia löytää riittävästi lapsia ja nuoria kaikille Valteiksi ilmoittautuneille opiskelijoille. Rovaniemellä Valtit toimivatkin pareittain tai jopa kolmen ryhmissä.

Pääkaupunkiseudulla ongelma on ollut päinvastainen: lapsia ja nuoria on runsaasti, opiskelijoita liian vähän. Tähän VAU kehitti osaratkaisuksi niin sanotut Super-Valtit, jotka ovat liikunta-alaa opiskelleita paraurheilijoita tai muuten aktiivisia toimijoita. Super-Valtit saivat ohjattavakseen useita lapsia ja nuoria. Ratakelauksen maailmanmestari Amanda Kotaja oli seminaarissa kertomassa Super-Valtin roolista.

– Minulla oli ohjattavanani kolme tyttöä ja yksi poika. Ajattelin sen niin, että vaikkei säännöllistä harrastuspaikkaa löytyisikään, niin lapset saisivat ainakin positiivisia kokemuksia liikunnasta ja ennen kaikkea uskoa itseensä. Ehkä sen jälkeen voi mennä esimerkiksi koulun liikuntatunnille aiempaa avoimemmin mielin, Kotaja kertoi.

Parasta palautetta Valtti-ohjelmassa ovat tietysti lasten ja perheiden kertomat positiiviset kokemukset. Leijonaemot ry:n puheenjohtaja Merja Rukko kertoi alun perin olleen hieman skeptinen sen suhteen, miten hyvin Valtti-ohjelma sopii 10-vuotiaalle näkövammaiselle Kaarlo-pojalle, mutta sai yllättyä positiivisesti.

– Kaarlon luokkakavereissa on paljon esimerkiksi jalkapallon, jääkiekon ja salibandyn harrastajia. Kun et pysty näitä lajeja pelaamaan, niin sitä jää helposti ulos myös välituntikeskusteluista. Kaarlon urheiluinnostus oli aika lailla lopahtanut, Merja Rukko aloitti.

– Saimme Kaarlolle Valtiksi Super-Valtti Miika Honkasen, joka oli Kaarlolle jo ennestään tuttu. Ja ennen kaikkea hän on aika katu-uskottava tyyppi. Kun Miika sanoo Kaarlolle, että nyt mennään kokeilemaan tällaista, niin sittenhän mennään.

Rukko näytti kuvaa Kaarlosta ja Miikasta Mäkelänrinteen uimahallin pihalla.

– Kaarlo ei muun muassa koskaan ollut oppinut uimaan kunnolla, ja tähän eivät fysioterapeutit olleet saaneet muutosta. Mutta nyt ovatkin uimahypyt aika kova sana. Ja kun sinne veteen hyppää, niin pitäähän sieltä altaasta uida poiskin, Rukko sanoi.

Miika vei Kaarlon myös muun muassa taekwondoharrastuksen pariin.

– Onhan se nyt aika katu-uskottavaa. Ja nyt, siinä vaiheessa kun koulukaverit kertovat, miten viikonlopun futispelit menivät, niin Kaarlollakin on jotain kerrottavaa. Yhtäkkiä päästiin myös sinne sosiaalisiin piireihin takaisin.

Viimeisenä kuvana Merja Rukko näytti kuvaa Kaarlosta Salla-tunturin laelta parin viikon takaa.

– Valtin päättymisen jälkeenkin uskaltaminen on ollut aivan eri luokkaa, ollaan käyty kokeilemassa erilaista liikuntaa erilaisissa paikoissa. Kaarlo tuli tuolta mäen päältä varmaan sata kertaa alas. Iso kiitos myös Startti-stipendin myöntäjille, sillä rahalla saatiin Kaarlolle radiokuulokkeet kypärän sisään ja mikrofoni avustajalle, Rukko kertoi.

Myös Joensuun kaupungin liikuntakoordinaattori Olga Waseniuksella oli varsin kuvaava anekdootti siitä, mitä Valtti-ohjelma parhaimmillaan voi saada aikaan.

– Valtti-ohjelmaan osallistuneen pojan kodin vieressä oli kenttä ja hän tapasi katsella ikkunasta, kun muut pelasivat. Vaikka Valtti-ohjelmasta ei ehkä löytynyt hänelle säännöllistä ohjattua liikuntaharrastusta, niin se toi hänelle rohkaisua niin, että nyt hän menee itse pelaamaan sinne muiden kanssa, Wasenius kertoi.

Kiasman Valtti-seminaari oli jaettu kahteen osioon. Aamupäivällä äänessä olivat suoraan ohjelmassa mukana olleet henkilöt, iltapäivällä puheenvuoron saivat lasten liikunnan parissa toisella tapaa työskentelevät, muun muassa liikunnallisia iltapäiväkerhoja järjestävän WAU ry:n toiminnanjohtaja Rami Luomanpää sekä Olympiakomitean Lisää liikettä -toiminnassa saman aihepiirin parissa töitä tekevä Maria Ulvinen. Molemmat totesivat, että tilastojen mukaan yli 20 prosentilla liikuntakerhoihin osallistuvilla lapsilla on jokin erityisen tuen tarve.

Valtti-seminaarin videotallenne, osa I

Valtti-seminaarin videotallenne, osa II