EPYG-kisoissa kilpaa uivalla Nader Khalililla on suuret suunnitelmat 2020-luvulle

Nader Khalili (kuva: Liina-Maija Rummukainen)

Vaasan Uimaseuran Nader Khalili treenaa kovaa ja tähtää korkealle. Hänestä saattaa hyvinkin tulla ensimmäinen kehitysvammainen suomalaisurheilija paralympialaisissa sitten vuoden 1998. Seuraavaksi Nader kilpailee viikonloppuna Euroopan nuorten paraurheilukisoissa, joiden päämaja sijaitsee Liikuntakeskus Pajulahdessa, mutta uintikisat käydään Helsingissä, Mäkelänrinteen uintikeskuksessa.

Paralympialaiset olivat alun perin vain selkäydinvammaisille urheilijoille suunnatut kilpailut. Sittemmin mukaan otettiin myös muita liikuntavammaryhmiä sekä näkövammaiset urheilijat.

1990-luvulla paralympialaisiin otettiin mukaan myös kehitysvammaisia urheilijoita, Suomestakin oli mukana neljä hiihtäjää vuoden 1998 talviparalympialaisissa Japanin Naganossa.

Tuolloin kehitysvammaisten urheilun luokittelujärjestelmä oli vielä kuitenkin sen verran heppoinen, että se avasi mahdollisuuksia suoranaiselle huijaamiselle. Vuoden 2000 Sydneyn kesäparalympialaisten jälkeen Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC päätti sulkea kehitysvammaisten urheilun ovet paralympialaisiin ainakin niin pitkäksi aikaa, että luokittelujärjestelmä on saatu tilkittyä.

Vuonna 2012 Lontoossa aika oli valmis kehitysvammaisten urheilun paluulle paralympiaohjelmaan. Sen jälkeen kehitysvammaisia urheilijoita on ollut mukana kesäparalympialaisissa hyvin rajatulla lajivalikoimalla yleisurheilussa, uinnissa ja pöytätenniksessä.

Suomalaisia kehitysvammaisia urheilijoita ei toistaiseksi ole tämän ”uuden allon” aikana paralympialaisiin päässyt. Useimmat suomalaisurheilijat ovat keskittyneet Special Olympics -kisoihin tai down-urheilijoiden arvokisoihin. Kisoihin vaadittavan INAS-luokituksen saaneita suomalaisurheilijoita on ollut hyvin vähän.

Nader Khalili vastaanotti tammikuussa Urheilugaalassa VAU:n Vuoden Urheiluteko -palkinnon (kuva: Urheilugaala/Ilari Lehtinen)

2020-luvun paralympialaisissa tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Nuori vaasalaisuimari Nader Khalili, 17, treenaa kovaa, osaavassa valmennuksessa ja tarvittavien tukitoimien äärellä. Tähtäin on tiukasti ensi vuosikymmenen paralympia-altailla:

– Tokion paralympialaiset 2020, Pariisin paralympialaiset 2024 ja Los Angelesin paralympialaiset 2028, Nader luettelee tulevaisuuden tavoitteitaan.

Hän teki ensiesiintymisensä parauinnin aikuisten arvokilpailuissa Irlannin EM-uinneissa elokuussa 2018. Paras sijoitus oli 200 metrin vapaauinnin kahdeksas sija. Joulukuun Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Oulussa Nader voitti hopeaa 200 ja 400 metrin vapaauinnista sekä pronssia 100 metrin perhosuinnista ja 200 metrin sekauinnista. Voisi siis tulkita, että Naderille sopivat pitkät uintimatkat ja mieluusti vapaalla uintitavalla.

– Tykkään kaikista lajeista, mutta paras olen vaparissa, Nader sanoo.

EM- ja PM-kisojen välissä Nader ehti ihastuttaa kotiyleisön edessä Vaasassa järjestetyissä lyhyen radan SM-kilpailuissa, joissa hän saavutti 12 mitalia. Kehitysvammaisten S14-luokan Suomen ennätyksiä Naderilla on nimissään peräti 32! Huhtikuussa Vaasassa hän ui jopa S14-luokan 1500 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen.

Äiti Anne Kulmala kertoo poikansa olleen vilkas jo pienestä pitäen. Hän oppi kävelemään alle vuoden vanhana.

– Vesi on elementtinä aina kiinnostanut Naderia. Kun Nader näki vettä esimerkiksi rannalla tai suihkulähteissä, hän riisuutui ja pulahti veteen melko vikkelästi. Tästä aiheutui monesti todellisia vaaratilanteita, koska hänellä ei vielä ollut vaarantajua eikä uimataitoa, Kulmala muistelee.

Kulmala arvelee liikunnallisuuden periytyneen Naderille iranilaisen isän Feridon Khalilin puolelta. Isä on pelannut lentopalloa ja isoisä paininut. Naderilla on kaksoisveli Ali, joka on myös uinut kilpaa Vaasan Uimaseurassa. Hän lopetti kilpauinnin vuonna 2017 ja toimii tällä hetkellä lukio-opintojen ohessa uimakoulunohjaajana.

– Vaasassa kun olemme meren äärellä, niin on tärkeää olla hyvä uimataito. Olemme käyneet poikien kanssa aivan pienestä pitäen uimahallissa. Naderin isän ansiota on pitkälti se, että Nader oppi uimaan. Hänellä oli rohkeutta antaa pojan mennä syvään päähän, toki koko ajan vierellä valvoen, Anne Kulmala kertoo.

Ali-veli oli ehtinyt olla jo pari-kolme vuotta Vaasan Uimaseurassa, kun perhe huomasi, että seurassa on myös uinnin erityisryhmä. Uintivauhdin kehittyessä Nader siirtyi erityisryhmästä seuran harrasteryhmään ja sitten myös Vaasanseudun Urheiluakatemian yläkouluvalmennukseen, jonne velikin meni. Nyt Nader ui kolmatta vuotta VUS:n kilpauintiryhmässä.

Tavoitteellinen uinti vie tietysti jo itsessään paljon vapaa-aikaa, mutta Nader tykkää harrastaa myös muita lajeja. Hän käy kerran viikossa yleisurheilussa, pelaamassa salibandya ja telinevoimistelussa. Keväisin ja kesäisin hän pelaa jalkapalloa.

Uinnissa Naderin ympärille on rakentunut toimiva valmennustiimi. Päivittäisvalmennuksesta vastaa VUS:n kilpauintiryhmän valmentaja Kalle Lydman. Vaasanseudun Urheiluakatemian uintivalmennuksesta vastaa puolestaan Jari Kallio. Kun akatemia- ja päivittäisvalmennus lasketaan yhteen, on Naderilla harjoituksia lähes päivittäin sekä aamuisin että iltaisin. Lisäksi seuran kautta on 2–3 kertaa viikossa oheistreenejä, kuten saliharjoittelua, kehonhuoltoa ja psyykkistä valmennusta.

Urheiluakatemian Junior Top Teamin kautta Naderille on järjestynyt henkilökohtainen fysiikkavalmentaja Martin Grandell. Lisäksi akatemia tarjoaa lääkäripalveluita, fysioterapiaa ja hierontaa, osin täysin maksutta ja osin erittäin edulliseen hintaan.

Lisäksi Nader kuuluu Suomen Paralympiakomitean nuorten paralympiaryhmään ja Team Tokio -ryhmään. Vuodelle 2019 hän tuli valituksi myös Uimaliiton aikuisten vammaisuintimaajoukkueeseen. Näiden kautta tulee useampia leirejä vuodessa sekä kansainväliset kisat päälle.

Siinä on aika paljon treeniä ja kisaamista nuorelle uimarille… Onko harjoituksiin meno aina mukavaa?

– On! Aina, vakuuttaa Nader.

Anne-äiti pitääkin Naderin yhtenä ehdottomana vahvuutena innokkuutta ja vahvaa harjoittelumotivaatiota.

– Nader on myös peräänantamaton, eikä mielestäni jännitä oikeastaan koskaan. Nader syttyy aina kisoissa. Hän on hyvin kilpailuhenkinen, Anne Kulmala sanoo.

– Tietysti vartalon rakenne auttaa uinnissa, hänellä on pituutta 190 senttiä ja vartaloltaan hän on melko hoikka, mutta harteikas. Käsissä on todella paljon voimaa ja Naderin syliväli on pidempi kuin hänen pituutensa, mistä on hyötyä uinnissa, Kulmala jatkaa.

Kun treenataan kovaa ja energiaa kuluu, täytyy urheilijan välillä päästä myös palkitsemaan itsensä. Miten se tapahtuu?

– Jäätelöllä tai suklaalla, linjaa Nader.

EPYG-kisojen kotisivuthttps://epyg2019.fi/

Suomen joukkue EPYG-kisoissa löytyy TÄÄLTÄ

Artikkeli on julkaistu Vammaisurheilu & -liikunta -lehdessä 1/2019

Kuvat: Liina-Maija Rummukainen, Urheilugaala/Ilari Lehtinen