Aktiivisesti liikkuva sote-työntekijä haluaisi edistää liikkumista myös työssään, mutta kuormittavat olosuhteet eivät jätä sille juuri mahdollisuutta

Sote-alan ammattilaisista tutkimuksen pohjalta luodut 6 erilaista liikkujapersoonaa kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. Tutustu sote-ammattilaiseen, joka liikkuu itse aktiivisesti, muttei koe asiakkaidensa liikkumisen edistämiselle riittävän aikaa oman työn puitteissa. 

Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitys kannustajana ja mahdollistajana on huomattava. 

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen (2022–2024) aikana on kerätty monipuolisesti tietoa alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta sekä vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen. 

Kerätyn tiedon pohjalta on muodostettu 6 erilaista liikkujapersoonaa, jotka kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. 

Aktiivisella sote-ammattilaisella on halua edistää liikkumista 

”Liikkuminen on kivaa.” 

”Harrastan liikuntaa säännöllisesti.” 

”Otan hyödyn irti myös arjen askareista.” 

”Haluaisin edistää myös muiden liikkumista.” 

 
Aktiiviselle liikkujalle liikkuminen on luonnollinen osa elämää. Hän liikkuu niin arkiaskareiden kuin harrastustenkin parissa. Lisäksi hänellä on halua edistää muidenkin liikkumista, ja niinpä hän haluaisi sen olevan osa myös omaa työtään.  

Aktiivista liikkujaa haastaa oman työn kuormittavuus.

Aktiivinen liikkuja kuitenkin kokee, ettei hänellä ole työnsä puitteissa mahdollisuutta vaikuttaa riittävästi tai toteuttaa työtään liikkumista edistävällä tavalla. Tämä aiheuttaa arvoristiriitaa.  

Lisäksi työn kuormittavuus haastaa myös oman aktiivisen elämäntavan ylläpysymistä. 

Arvoristiriita, eettinen stressi 

Tänä päivänä yksi puheenaiheeksikin noussut sote-työtä kuormittava tekijä on arvoristiriita, eettinen stressi. Se tarkoittaa sitä, että työtään ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi tai kuin oma ammattietiikka ohjaa.  

Eettinen stressi vähentää osaltaan hallinnan tunnetta omasta työstä, mikä puolestaan lisää tyytymättömyyttä ja heikentää työssäjaksamista. 

Arvoristiriitaa kokevan tunnollisen työntekijän työ on käytännön sanelemista syistä suorituskeskeistä, eikä asiakkaan kohtaamiselle jää heidän mielestään riittävästi aikaa. Tämä syö valtavasti voimavaroja.  

Tällöin uudet asiat ja vastuunotto kuormittavat entisestään, ja niistä tulee negatiivista lisätyötä, vaikka itse asia koettaisiin myönteisenä. 

Tarvitaan enemmän yhteistoimijuutta

Kutsumusammattilaisiksi nimeämämme, Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa keräämästämme tutkimusaineistosta tunnistettu suurin sote-työntekijöiden joukko, tietää mistä puhun: kutsumusammattilaiset nostavat haasteen arvoristiriidasta selkeästi esiin liikkumisen edistämisen yhteydessä. 

Kun liikkumisen edistämisestä luovutaan resurssien vuoksi, kertoo se työyhteisön puutteellisesta yhteistyöstä ja avoimen vuorovaikutuksen vähyydestä. 

Työn rakenteelliset haasteet, resurssipula ja ajan vähyys rajoittavat työn tekemistä niin, ettei liikkumisen edistäminen sovi kuvaan. Se on lisätyötä, josta mieluummin luovutaan kuin otetaan yksin hoidettavaksi ja omalle vastuulle. 

Tämä ei ensisijaisesti kerro työntekijän osaamisesta, vaan työyhteisön puutteellisesta yhteistyöstä ja avoimen vuorovaikutuksen vähyydestä. Lisäksi se nostaa esiin johtamiseen liittyviä asioita.  

Yhtä kaikki, haasteista selviämiseen tarvitaan lisää ymmärrystä sote-työstä eri osapuolten näkökulmista sekä enemmän yhteistoimijuutta ja yhteisöllisyyttä, yhteisiä tavoitteita ja vastuun jakamista. 

Tässä blogisarjassa pureudumme syvemmin kuhunkin sote-ammattilaisen liikkujapersoonaan ja persoonan mahdollisuuksiin edistää aktiivisuutta ja liikkumista omassa työyhteisössään.

Lue lisää: 

Sote-ammattilainen: Minkälainen liikkujapersoona sinä olet?

Näin edistää muiden liikkumista sote-ammattilainen, jolla liikunta on omana identiteettinä

Usein vain hyötyliikunnalle aikaa löytävä sote-ammattilainen kaipaa kaveria liikkumisen lisäämiseen

Vähän liikkuva sote-ammattilainen kaipaa lisää kokemusta itsestään liikkujana
  

Apua liikumisen edistämiseen vähän liikkuvien ihmisryhmien keskuudessa: 

Lataa maksuton Helmi-mallin käsikirja 

Tutustu Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeeseen 

Katariina Jauhiainen on fysioterapeutti, tulkki ja palvelumuotoilija. Hän vetää Suomen Paralympiakomiteassa vuonna 2024 päättyvää Aktiivisuutta läpi arjen -hanketta, jossa jalkautetaan palvelumuotoiluun perustuvaa Helmi-mallia niin sote-alan työntekijöiden toimintaan ja koulutukseen kuin mahdollisimman laaja-alaisesti hyödynnettäväksi myös kuntoutuksen ja liikunnan aloilla.  

Soveltavan liikunnan kehittäjänä Katariina haluaa edistää ihmislähtöisyyttä, positiivisuutta, yhteistyötä, osallisuutta ja kokonaisvaltaisuutta: "Erityisesti vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuus ja sen ymmärtäminen liikkumisen edistämisessä ovat tärkeitä asioita."