Suomalaisnäkökulmat arvossa Euroopan paralympiakomiteoiden kokouksessa Rotterdamissa

Riikka Juntunen ja Sari Rautio

Eurooppalaiset paralympiakomiteat kokoontuivat seminaariin ja sääntömääräiseen yleiskokoukseen Hollannin Rotterdamiin 8.–9. elokuuta. Kaupungissa on parhaillaan menossa ensimmäiset paralajien yhteiset EM-kilpailut, viralliselta nimeltään European Para Championships. Kilpailuissa on mukana kymmenen lajia, ja suurin osa kilpailuista pidetään aivan kaupungin keskustan tuntumassa.  

Seminaarin teemana oli ”Fit for future”, vapaasti suomennettuna ”Valmiina tulevaisuuteen”. Kaksi vuotta sitten edellisessä yleiskokouksessa päätettiin Euroopan Paralympiakomitean EPC:n toiminnan kehittämisestä. Nyt käytiin läpi, mitä kuluneiden kahden vuoden aikana on saatu aikaan ja suunnattiin luonnollisesti katseita tulevaisuuteen. Valitut viisi kehittämiskohdetta olivat 1) urheilu, 2) hallinto, 3) talous ja kumppanuudet, 4) viestintä sekä 5) EPC:n hankkeet.

Urheilun osalta suomalaisista mukana olivat Euroopan pöytätennisjärjestön ETTU:n varapuheenjohtaja Sonja Grefberg sekä Liikuntakeskus Pajulahden tapahtuma- ja kehityskeskuksen johtaja Laura Kittelä. Kittelä toimi vuonna 2022 Pajulahdessa järjestettyjen European Para Youth Games -kisojen johdossa ja EPC tulee hyödyntämään hänen kokemustaan myös tulevaisuudessa nuorten kisojen kehittämisessä.

Rotterdamin European Para Championships -kilpailujen onnistuminen on tärkeää EPC:lle, sillä niitä halutaan järjestää säännöllisesti neljän vuoden välein, aina vuotta ennen paralympialaisia. Onnistuneet kilpailut kannustavat myös muita kaupunkeja investoimaan monilajiseen parahuippu-urheilun tapahtumaan.

Hallinnon kehittämiseen kuului EPC:n sääntöjen päivittäminen. Suomesta tässä työryhmässä oli mukana Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio. Päivitetyt ja yksinkertaistetut säännöt hyväksyttiin yleiskokouksessa yksimielisesti. Talouden ja kumppanuuksien työryhmässä suomalaisen näkökulman toi Paralympiakomitean kumppanuuspäällikkö Timo Mäkynen.

EPC on melko pieni organisaatio, jonka tulot koostuvat pääosin jäsenmaksuista, hankkeista sekä apurahoista. Tavoitteena on, että jatkossa EPC:llä on muitakin tulonlähteitä, esimerkiksi kilpailut.

Viestinnän osalta kehittämiskohteena oli erityisesti viestintä jäsenistön suuntaan. EPC on järjestänyt jäsenille etätapaamisia yhteisten virtuaalisten aamukahvien muodossa sekä tehnyt oman uutiskirjeen. Palaute viestinnän kehittämisestä oli erityisen myönteistä. Projektien osalta todettiin, että aiemmin EPC lähti mukaan kaikkiin mahdollisiin hankkeisiin. Jatkossa keskitytään ja valitaan huolella hankkeet, joihin lähdetään mukaan.

– Edellisessä kokouksessa syksyllä 2021 esitimme toiveen, että suomalaisia olisi kehittämistyössä mukana. Nyt arvioinnin hetkellä voitiin todeta, että olimme mukana kolmessa työryhmässä ja saimme tuotua omaa osaamista ja kokemusta työryhmiin. Suomessa on paljon osaamista paraurheilusta ja sitä kannattaa tuoda esille aktiivisesti, jotta pääsemme jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän, sanoi Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen, joka osallistui kokoukseen ja seminaariin yhdessä puheenjohtaja Raution kanssa.

Juntusen mukaan seminaarin parhaan puheenvuoron piti Mulier Instituutin Caroline van Lindert, joka esitteli kesällä valmistuneen The Palgrave Handbook of Disability Sport in Europe -kirjan. 600-sivuisesta kirjasta löytyy myös Kati Lehtosen ja Aija Saaren kirjoittama kappale Suomen paraurheilun rakenteista.

Integraatio ja inkluusio olivat aiheet, joista seminaarin aikana keskusteltiin eniten. Jokainen kansallinen paralympiakomitea miettii, miten omaa toimintaa saisi kehitettyä vielä paremmaksi ja olennaisin kysymys on, miten integraatio ja inkluusio onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Suomen ja muiden pohjoismaiden malleja benchmarkataan mieluusti. Erityisesti VAU:n synty ja sen jälkeen tehty VAU:n ja Paralympiakomitean yhdistyminen kiinnostivat muita osallistujia. Kokouksessa todettiin, että kehittämistyön tueksi tarvitaan tutkittua tietoa.

Yleiskokous kävi läpi jäsenistöltä tulleet esitykset sääntömuutoksiin. Tehdyt sääntömuutokset vahvistettiin, hyväksyttiin tilinpäätös sekä tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat. Ilmapiiri oli myönteinen ja hallitus sai kiitosta työskentelystä sekä viestinnästä.  

Parasta antia kokouksessa olivat Juntusen mukaan eri maiden kollegoiden tapaamiset sekä yhteisistä asioista sopiminen. Venäjän ja Valko-Venäjän jäsenyydet sekä IPC:ssä että EPC:ssä ovat hyllyllä ja seuraavan kerran aiheesta äänestetään IPC:n yleiskokouksessa syyskuun lopulla. Eurooppalaisten paralympiakomiteoiden mielipide on, että mikään ei ole muuttunut, hyllytystä tulisi jatkaa edelleen.

– Integraation ja inkluusion edistäminen ovat asioita, joita kannattaa tehdä yhdessä. Vaikka jokaisen maan urheilun rakenne on erilainen, hyviä (ja myös epäonnistuneita) kokemuksia kannattaa jakaa. Kokouksen jälkeen totesimme yhdessä, että EPC:llä voi jatkossa olla nykyistä isompi rooli yhdenvertaisuuden ja inkluusion edistäjänä Euroopassa. Tässä työssä meidänkin kannattaa olla mukana, Juntunen totesi.

Euroopan paralympiakomiteat kokoontuvat seuraavan kerran yleiskokoukseen syksyllä 2025 ja tällöin järjestölle valitaan uusi hallitus.