Opiskelijoille

Mistä aihe opinnäytetyöhön? Tai korvaava tehtävä opintoihin? Mistä arvokasta kokemusta paraurheilun tai soveltavan liikunnan parista? Ota rohkeasti yhteyttä Paralympiakomitean toimistoon!

Haluatko harjoitteluun?

Kiinnostaako sinua harjoittelu tai työelämään tutustumisjakso Paralympiakomiteassa? Täytä oheinen hakemus, jonka jälkeen olemme sinuun yhteydessä. Harjoittelua koskevissa kysymyksissä voit olla yhteydessä koulutuskoordinaattori Piia Korpeen.

Hakemus harjoitteluun tai työelämään tutustumisjaksolle

Ahos-opinnäytestipendit jaossa taas syksyllä 2025

Oletko tekemässä paraurheilua tai soveltavaa liikuntaa käsittelevää opinnäytetyötä tai saanut sellaisen vastikään valmiiksi? Tai oletko suunnittelemassa edellä mainittuja aihealueita koskevan opinnäytetyön aloittamista?

Suomen Paralympiakomitea ja Soveltava Liikunta SoveLi jakavat kahden vuoden välein stipendejä ansioituneille paraurheilua tai soveltavaa liikuntaa käsitteleville opinnäytetöille.

Suomen Punaisen Ristin alaisen Ahos-säätiön rahoittamia stipendejä valmistuneille tai valmistumassa oleville töille jaetaan seuraavan kerran syksyllä 2025.

Stipendejä jaetaan kahdessa kategoriassa:

  • Pro gradu- ja tohtorinväitöstason tutkielmille 2–3 kpl noin 1000–2000 euron stipendejä
  • AMK-, opisto- tai kandidaattitason loppu- tai opinnäytetöille 2–3 kpl noin 250–500 euron stipendejä

Koska stipendejä jaetaan aina kahden vuoden välein, on hyvä huomioida jo tässä vaiheessa, että 1.9.2023–30.9.2025 valmistuville töille myönnetään stipendejä syksyllä 2025.

Jos siis olet tällä hetkellä opinnäytetyösi aihevalintaa, paraurheilun ja soveltavan liikunnan puolella riittää paitsi paljon tutkimatonta työnsarkaa myös taloudellista porkkanaa hyville töille.

Opiskelija tai tutkija hakee stipendiä itse, liittää mukaan työn abstraktin, avainsanat, perustelut ja linkin sähköiseen opinnäytetyöhön. Työ voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen.

Stipendit rahoittava Ahos-säätiö haluaa tukea paraurheilun ja soveltavan liikunnan tutkimusta ja kannustaa alan tulevia ammattilaisia kehittelemään uusia innovaatioita.

Pro gradu- ja väitöskirjatasoisten töiden arvioinnissa painotetaan teknistä toteutusta, tieteellistä tasoa, innovatiivisuutta ja sovellettavuutta. Opisto-, AMK- ja kandidaattitasoisten opinnäytteiden kohdalla painotetaan erityisesti ennakkoluulottomuutta, käytännönläheisyyttä ja monialaisuutta.

Hae Ahos-opinnäytestipendiä tästä

Mistä tekisin opparin? Entä mistä löydän opparille tilaajan?

Opiskelijoille opinnäytetyö voi olla innostava prosessi, jonka aikana opiskelijan oma tieto ja osaaminen karttuvat. Opinnäytteen kirjoittajaa yleensä motivoi, jos työlle on tarvetta. Parhaimmillaan opinnäytetyöstä on hyötyä sekä tilaajalle että opiskelijalle.

Suomen Paralympiakomitean lisäksi opinnäytetöiden tilaajia voivat olla myös valtakunnalliset kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ja paraurheilusta vastuun ottaneet lajiliitot. Lisäksi kannattaa selvittää paikalliset ja alueelliset julkishallinnon, kansalaistoiminnan tai yksityisen sektorin toimijat.

Paikallinen työn tilaaja voi olla esimerkiksi kunnan liikuntatoimi, paikallinen vammaisyhdistys, yksityinen liikuntapalveluyritys tai kuntoutusyrittäjä.

Tällöin opinnäytetyön tavoitteena voi olla paikallisen liikuntatoiminnan tai työmenetelmien kehittäminen, harrastajien palautteiden, toiveiden tai tarpeiden kartoittaminen, uusien liikuntatuotteiden kehittäminen, olosuhteiden esteettömyyden tai toimivuuden kehittäminen tai esimerkiksi yksilötasolla liikkujan elämäntaparemontin suunnittelu vammaispalveluineen ja prosessin dokumentointi.

Tässä koottuna esimerkkejä paraurheiluun ja soveltavaan liikuntaan liittyvistä aiheista:

Liikunnan vammaispalvelut hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden vammaispalveluista vastaavien ajatukset hyvinvointia ja terveyttä tukevasta liikunnasta. Kuinka toimivat liikunnan vammaispalvelut (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja/tai liikunnan ja urheilun apuvälineet) tässä muutostilanteessa, saavatko liikkujat tarvitsemansa tuen, millaisia ongelmia tai hyviä käytäntöjä tässä prosessissa ilmenee.  

  • Viite: YK:n vammaissopimus, Liikuntalaki, Yhdenvertaisuuslaki, THL:n Vammaispalvelujen käsikirja

Paraurheilijan arki, kuormitus ja harjoittelu yksilön näkökulmasta

Millaisia tukitoimia tarvitaan liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisen tai elinsiirtourheilijan polulla, miten laji löytyy, miten pääsee luokitteluun, mistä löytyvät välineet, valmentaja, avustaja. Miten yhdistetään arjen kuormitus ja harjoittelu yksilölle sopivalla tavalla. 

  • Viite: Paralympiakomitean lajisivut

Tytöt ja naiset

Vammaiset tytöt ovat vähemmistö paraurheilun ohjelmissa. Mikä selittää ilmiötä? Mitkä tekijät jarruttavat tyttöjen mukaan tuloa paraurheilun lajeihin tai ohjelmiin? Millä keinoilla tyttöjä ja naisia saadaan enemmän mukaan paikallistason ohjelmiin ja harrastusryhmiin ja onko kehiteltävissä uusia vain tytöille suunnattuja pilotteja tai kokeiluryhmiä.

  • Viite: Valtti-ohjelman selvitykset (Paralympiakomitean lasten ja nuorten sivuilta), Liikuttaako-kysely 2021.

Soveltavan liikunnan ohjaajan työ ja sen kehittäminen

Kunnissa on ollut erityisliikunnan ohjaajia 1980-luvulta saakka. Nykyisin heitä kutsutaan myös soveltavan liikunnan ohjaajiksi, mutta osa voi tehdä tekee työtään myös hyvinvointikoordinaattoreita tai terveysliikunnan kehittäjinä. Sote-muutoksessa liikunta jäi kuntiin ja kaikki muut vammaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot siirtyivät hyvinvointialueille. Säilyykö palveluketju kuntoutuksesta liikuntaan, ja säilyvätkö kuntien soveltavan liikunnan palvelut? Entä kuinka käy soveltavan liikunnan ohjaajien, muuttuuko työnkuva, ja millaisia uusia haasteita muutos tuo tullessaan.

Viite: Liikuntatieteellisen Seuran Soveltavan liikunnan sivut, SLKK-hankkeen aineistot, Timo Ala-Vähälän raportit.  

  • Urheiluseurat inkluusion muutoksessa

Inkluusio etenee. Lajien siirtyminen lajiliittoihin ja urheiluseurojen kaikille avoimet ryhmät ovat esimerkkejä inkluusion muutoksesta. Miten paikallisissa seuroissa on reagoitu inkluusion muutokseen? Millaisia palveluita on kehitetty ja millaista tukea seuroissa tarvitaan?

Viite: Suomen Paralympiakomitean (myös VAU:n aikana julkaistut) raportit lajiliittojen ja seurojen tilanteesta (mm. Saari 2015; 2011; Saari & Sipilä 2018; Avoimet ovet seurakysely Liikuttaako -raportissa (2021)

  • Esteettömyys ja liikkumisen olosuhteet

Suomen Paralympiakomitea on koonneet yhdessä Invalidiliiton esteettömyyskeskuksen kanssa eri liikuntalajien ja -muotojen esteettömyyskriteerit, joita käytetään liikuntatilojen esteettömyyskartoituksissa. Esteettömyys on kuitenkin aihealue, jossa tieto muuttuu nopeasti. Uusimpana kehittämiskohteena on esteettömyyden kuvailu. Osataanko kunnissa tuottaa esteettömyyskuvailut liikuntatiloista ja miten liikuntatilojen ylläpitäjiä tulisi tukea?

Viite: Paralympiakomitean verkkosivut → esteettömyys, sekä Kilpelä (2013). Esteettömät sisäliikuntatilat, OKM liikuntapaikkajulkaisu; Invalidiliitto Esteettömyyskeskuksen Esteettömyyskartoituslomakkeet;  IPC (2020) Accessibility guide, 4th edition.

 

Kaipaatko apua soveltavaa liikuntaa ja paraurheilua käsittelevän tutkimusaiheen kanssa? Ota rohkeasti yhteyttä:

Aija Saari, LitT
Paralympiakomitea, tutkimuspäällikkö
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 506 4208

 

Paraurheiluun ja -liikuntaan liittyviä opinnäytetöitä


Tutustu syksyllä 2023 palkittuihin opinnäytetöihin:

Ahos-opinnäytetyöstipendit Kati Karinharjulle, Viola Asunmaalle, Juho Huttuselle ja Miro Pärnäselle sekä Iida Laitilalle

 

Yhteystiedot